Mikä on se syy, ettei Suomi ja Eurooppa voi tehdä enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kysyy Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Maria aivan oikein blogissaan. Ei sellaista syytä ole.

Vaikka Suomen osuus maailman päästöistä lasketaan ehkä promilleissa, asukasta kohden laskettuna ne kuuluvat kuitenkin maailman suurimpiin.

On selvää, että Suomen on tehtävä oma osansa. Silloin kun itse tekee, voi vaatia myös muilta. Myös Euroopan on tiukennettava omia ilmastotavoitteitaan ja saatava maailman muut maat mukaan.

Tilanne ei ole mitenkään toivoton. Paljon on jo tehty.  Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Kuluneella kaudella EU-tasolla on päätetty mittavista lainsäädännöistä, joilla muun muassa lisätään energiatehokkuutta, tehostetaan energiamarkkinaa ja nostetaan uusiutuvan energian osuutta.

Autonvalmistajille on asetettu entistä tiukemmat hiilidioksidipäästörajat ja ensimmäistä kertaa ne on ulotettu myös kuorma-autoihin. Kiertotaloutta on vauhditettu uudella jätedirektiivillä, jonka seurauksena jatkossa lähes kaikki jäte tulee lajitella ja kierrättää. Osa kertakäyttömuoveista kielletään EU-alueella kokonaan vuodesta 2021 alkaen.

Suomalaisille yrityksille ja innovaatioille vähähiilisyys ja siirtyminen kiertotalouteen tarjoaa aikamoisia kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Kaikki mikä tehdään öljystä, voidaan tehdä myös puusta. Puupohjaisia raaka-aineita voidaan käyttää niin kemianteollisuudessa, kosmetiikassa, lääkkeissä, pakkauksissa kuin jopa vaatteissakin.

Samoin liikenteen sähköistäminen edellyttää lähivuosina isoja investointeja eurooppalaiseen akkuklusteriin, jossa Suomella voi olla merkittävä rooli. Päästöjen vähentäminen ei tarkoita sitä, että elinkeinotoiminta ja taloudellinen aktiviteetti pitäisi ajaa alas. Asioita on tehtävä uudella, fiksummalla tavalla.

Vaikka ilmasto- ja energiapolitiikassa on otettu isoja askelia, riittää työtä myös tulevalle kaudelle. Jos haluamme tosissaan hillitä ilmastonmuutosta, on tahtia kiristettävä. Nyt tehdyillä päätöksillä komissio arvioi, että Euroopan unionin päästöt laskisivat kyllä jo vähän yli tavoitteen, 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Tahtia on kiristettävä.

Euroopan parlamentti haluaa tiukentaa EU:n 2030 ilmastotavoitteen 55 prosenttiin. On hienoa, että Suomessa Kokoomuksen lisäksi seitsemän muutakin eduskuntapuoluetta tukee tätä tavoitetta. Nyt on vielä saatava muut EU-jäsenmaat, sen jälkeen koko maailma, mukaan.

2100 voi tuntua kaukaiselta ajalta, mutta tämän päivän lapset tulevat näkemään tuon vuoden. Meidän sukupolvemme velvollisuus on tehdä muutokset nyt, kun ehdimme vielä vaikuttaa.