Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Päivä jolloin teinityttö muutti maailman

Tietoa kirjoittajasta

Maria Jokinen

Kirjoittaja Maria Jokinen (26) on pohjalainen politiikan suurkuluttaja ja Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja.

Parempi Eurooppa

Päivä jolloin teinityttö muutti maailman

Viime syksynä ilmestynyt IPCC:n ilmastoraportti kauhistutti niin paatuneita tutkijoita kuin iltapäivälehtien otsikoista uutisensa lukevia kaduntallaajia. Keskustelu kävi kuumana, ja eri tahot alkoivat puhumaan niin ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta kuin energiastakin. Kauhukuvat olivat syöpyneet mieliin.

Tällä kertaa niitä eivät näyttäneet ympäristönsuojelujärjestöt, vaan neutraalina pidetty taho, joka kuivakkaan tehokkaasti sai myös valtionpäähenkilöt varpailleen. Puhuttiin ilmastovaaleista, ja lähes kaikki vaikuttajatahot Suomessa olivat tekemässä omia ilmastopoliittisia linjauksiaan.

Kuinkas sitten kävi?

Poliittinen tilanne muuttui, kuten sillä tapana on, ja pian kauhisteltiinkin jo seuraavia asioita. Kuitenkin jokin oli tällä kertaa eri tavalla kuin ennen. Vanha viisaus siitä, että nuoret muuttavat maailman, piti edelleen paikkaansa. Nuoret olivat todellakin tarttuneet aiheeseen kuin ahven mökkirannassa koukkuun. Nuoret ovat turhautuneita siihen, ettei kenelläkään tunnu olevan halua tehdä ilmaston lämpenemiselle mitään ja koska kukaan ei halua kuunnella heitä.

Kauan ennen kuin ehdin itsekään panikoitua ilmastokysymyksistä, 16-vuotias Greta Thunberg alkoi lintsata koulusta ja osoittaa mieltään Ruotsin valtiopäivätalon edessä, jotta päättäjät tekisivät jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hän aloitti yksin, mutta nyt ympäri maailman nuoret lakkoilevat ympäristön puolesta. Hän aloitti liikkeen, jota on todella vaikea ohittaa.

Siksi meidän päättäjien, ehdolla olevien ja poliitikkojen tulee antaa konkretiaa keskusteluun. On kerrottava suoraan, miksi emme voi hyvinvointivaltiona tai Euroopan unionina tehdä enemmän ja olla edelläkävijä ilmastoasioissa. Siihen ei nimittäin ole mitään uskottavaa syytä, eikä se ole vastuullista.

Kuka meistä sitten kantaa vastuun? Nuoret ja tulevat sukupolvetko? Olemmeko todellakin niin itsekkäitä, ettemme voi ottaa kulutustottumuksistamme vastuuta ja tehdä ratkaisuja, jotka voivat pelastaa meidät?

Ajattelemmeko, ettei omilla teoillamme ole merkitystä? Koska kyllä niillä on.

Kuinka monta syytä sinulla on tehdä jotain?

Kuinka monta syytä sinulla on vaatia päättäjiltä selkärankaa?

Minun syitäni ovat muun muassa siskoni lapset. Heitä on kaksi ja kukaan ei varmasti tule kieltämään, etteivätkö he olisi tarpeeksi arvokas syy puhua ilmastonmuutoksesta ja luopua tietyistä tottumuksista.

Jollekulle muulle syy voi olla erilainen, mutta aivan yhtä vahva ja siksi kysynkin, mikä on Sinun syysi?

Hennan kommentti

Mikä on se syy, ettei Suomi ja Eurooppa voi tehdä enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kysyy Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Maria aivan oikein blogissaan. Ei sellaista syytä ole.

Vaikka Suomen osuus maailman päästöistä lasketaan ehkä promilleissa, asukasta kohden laskettuna ne kuuluvat kuitenkin maailman suurimpiin.

On selvää, että Suomen on tehtävä oma osansa. Silloin kun itse tekee, voi vaatia myös muilta. Myös Euroopan on tiukennettava omia ilmastotavoitteitaan ja saatava maailman muut maat mukaan.

Tilanne ei ole mitenkään toivoton. Paljon on jo tehty.  Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Kuluneella kaudella EU-tasolla on päätetty mittavista lainsäädännöistä, joilla muun muassa lisätään energiatehokkuutta, tehostetaan energiamarkkinaa ja nostetaan uusiutuvan energian osuutta.

Autonvalmistajille on asetettu entistä tiukemmat hiilidioksidipäästörajat ja ensimmäistä kertaa ne on ulotettu myös kuorma-autoihin. Kiertotaloutta on vauhditettu uudella jätedirektiivillä, jonka seurauksena jatkossa lähes kaikki jäte tulee lajitella ja kierrättää. Osa kertakäyttömuoveista kielletään EU-alueella kokonaan vuodesta 2021 alkaen.

Suomalaisille yrityksille ja innovaatioille vähähiilisyys ja siirtyminen kiertotalouteen tarjoaa aikamoisia kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Kaikki mikä tehdään öljystä, voidaan tehdä myös puusta. Puupohjaisia raaka-aineita voidaan käyttää niin kemianteollisuudessa, kosmetiikassa, lääkkeissä, pakkauksissa kuin jopa vaatteissakin.

Samoin liikenteen sähköistäminen edellyttää lähivuosina isoja investointeja eurooppalaiseen akkuklusteriin, jossa Suomella voi olla merkittävä rooli. Päästöjen vähentäminen ei tarkoita sitä, että elinkeinotoiminta ja taloudellinen aktiviteetti pitäisi ajaa alas. Asioita on tehtävä uudella, fiksummalla tavalla.

Vaikka ilmasto- ja energiapolitiikassa on otettu isoja askelia, riittää työtä myös tulevalle kaudelle. Jos haluamme tosissaan hillitä ilmastonmuutosta, on tahtia kiristettävä. Nyt tehdyillä päätöksillä komissio arvioi, että Euroopan unionin päästöt laskisivat kyllä jo vähän yli tavoitteen, 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Tahtia on kiristettävä.

Euroopan parlamentti haluaa tiukentaa EU:n 2030 ilmastotavoitteen 55 prosenttiin. On hienoa, että Suomessa Kokoomuksen lisäksi seitsemän muutakin eduskuntapuoluetta tukee tätä tavoitetta. Nyt on vielä saatava muut EU-jäsenmaat, sen jälkeen koko maailma, mukaan.

2100 voi tuntua kaukaiselta ajalta, mutta tämän päivän lapset tulevat näkemään tuon vuoden. Meidän sukupolvemme velvollisuus on tehdä muutokset nyt, kun ehdimme vielä vaikuttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yksi kommentti artikkeliin Päivä jolloin teinityttö muutti maailman

  1. Maire Kousa sanoo:

    Tottakai myös pienen kuten minun on tehtävä parhaansa. Jos naapurini sauhuttelee, niin minun on katsottava, miten voin itse vielä vähemmän kuormittaa ilmaa epäpuhtauksilla. Ihan tasapainon tähden ja siten auttaaksemme maapalloamme selviytymään asukkaineen. Yhdessä sinun, hänen, meidän ja tulevien tähden.