Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Euroopan puolustettava lehdistönvapautta
Kolumni

Euroopan puolustettava lehdistönvapautta

Tänään perjantaina vietetään maailman lehdistönvapauden päivää. Vapaa, laadukas media kuuluu demokratian tärkeimpiin kulmakiviin. Kansalaisilla on oikeus saada oikeaa, olennaista tietoa ja mielipiteitä yhteiskunnan tilanteesta. Poliitikkojen tehtävä on puolustaa median vapautta. Myös silloin kun uutiset eivät ehkä miellytä.

Tuorein maailman lehdistönvapausindeksi ei kuitenkaan anna syytä riemuun. Toimittajat ilman rajoja-järjestö arvioi, että maailman 180 maasta enää 16 maassa tilanne on hyvä. Tämä on hälyttävää. Euroopan unionin jäsenmaiden pitäisi tällaisessa listauksessa olla ilman muuta kärjessä, onhan vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja oikeusvaltion puolustaminen linjattu unionin päätavoitteeksi, johon kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet.

Moni EU-maa on kuitenkin huolestuttavasti luisumassa pois näistä arvoista. Se näkyy myös lehdistönvapausindeksissä. Vapauden esikuvana pidetty Yhdysvallat on sekin pudonnut ”oranssiin luokkaan”, ongelmallisten maiden joukkoon.

Pohjoismaat ovat totutusti lehdistönvapausvertailun kärkeä. Suomikin taas pienen niiauksen jälkeen Norjan perässä kakkossijalla, matkalla toivottavasti takaisin omalle vanhalle piikkipaikalleen.

Kaikkein surkein tilanne EU-maista on Bulgariassa, joka on listan sijalla 111. Tällaisilla sijoilla yhdenkään Euroopan unionin jäsenmaan ei pitäisi lehdistönvapauden osalta olla. Viktor Orbanin itsevaltaisesti hallitsema Unkari löytyy sijalta 87, eikä hyvin mene toimittajilla Puolassa (59), Kroatiassa (64) tai Kreikassakaan (65).

Lehdistönvapauden rajoittaminen on vakava asia. Lehdistönvapauden murtuessa murtuu myös yhteinen eurooppalainen arvopohja.

On tyrmistyttävää, kuinka paljon yhteiskunnan epäkohdista uutisoivat toimittajat joutuvat kohtaamaan työssään painostusta, uhkailua, jopa väkivaltaa. Viime vuonna työssään kuoli 99 toimittajaa. Yli puolet näistä surmista on tapahtunut muualla kuin konfliktialueella, osa myös Euroopan unionin sisällä.

Monet surmansa saaneista toimittajista ovat raportoineet korruptiosta, järjestäytyneestä rikollisuudesta ja poliittisista väärinkäytöksistä. Suurin osa uhreista on paikallisten medioiden edustajia. Ja mikä hälyttävintä, 90 prosenttia näistä murhista ei koskaan selvitetä.

Tänään vietettävä lehdistönvapauden päivä ei ole mikä tahansa kansainvälinen merkkipäivä. Se muistuttaa toimittajien työn merkityksestä demokratialle ja oikeusvaltiokehitykselle. Tämä työ on otettava Euroopan unionissa nyt erityiseen suojelukseen.

Poliitikkojen ja muiden vallanpitäjien tehtävä on varmistaa lehdistönvapauden toteutuminen jokapäiväisessä työssään. Median vapaus, moninaisuus ja kansalaisten medialukutaidon edistäminen ovat paras tae demokratian toteutumiselle.

Erityisen arvokkaaksi hyvä lukutaito ja kansalaisten kriittinen ajattelu on noussut nykyisenä digitalisaation aikana. Internetin ansiosta meillä on pääsy reaaliaikaisesti tietoon ympäri maailmaa. Sen kääntöpuolena kuitenkin myös disinformaatiota voidaan levittää todella nopeasti ja kohdennetusti suurille ihmisjoukoille ja vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin, vaalituloksiin, talouteen.

Kun maassa on laadukas, vapaa, moninainen media ja kansalaisilla hyvä yleissivistys, tarvittava medialukutaito ja kyky kriittiseen ajatteluun, on tulevaisuus vahvalla pohjalla.

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 3.5.2019.