Torstaina 9. toukokuuta juhlitaan Eurooppa-päivää kaksijakoisin aatoksin. Euroopan unioni on fyysisesti tiiviimmin integroitunut kuin koskaan. Samaan aikaan nationalismin, populismin ja ääriliikkeiden nousu pirstoo yhtenäisyyttä. Kuitenkin meillä on edessämme suuria globaaleja haasteita, joihin Eurooppa voi vastata vain yhdessä.

Euroopan unionissa on vaikeuksista huolimatta kuluneen viiden vuoden aikana menty vahvasti eteenpäin. Talous ja työllisyys on saatu käännettyä tukevaan nousuun, mikä näkyy myös Suomen taloudessa. Euroopassa on enemmän ihmisiä töissä kuin koskaan. Myös yritysten usko on vahvistunut: investointien taso on saavuttanut ja ylittänyt talouskriisiä edeltäneen ajan.

Euroopan integraatio syvenee. Kuluneen kauden lainsäädännön tuloksena EU verkottuu tiiviimmin niin energian, liikenteen, digitalisaation kuin turvallisuudenkin osalta. Sähkö, kaasu, data ja tieto liikkuu yli rajojen, kun sisämarkkinoiden esteitä on poistettu.

Ilmasto- ja energiapolitiikan osalta on viime vuosina otettu merkittäviä askelia. Pariisin ilmastosopimusta ei olisi syntynyt ilman EU:n aktiivisuutta. Tässä globaalin johtajan roolissa Euroopan on jatkettava.

EU-tasolla on päätetty isosta puhtaan energian paketista, jolla pyritään entistä tehokkaampaan ja vähäpäästöisempään yhtenäiseen energiamarkkinaan. Autoille on asetettu tiukemmat päästörajat, ja uudella jätedirektiivillä ja muovistrategialla vauhditetaan siirtymää kohti kiertotaloutta.

Tämä hyödyttää myös Suomen teollisuutta ja tuo meille kilpailuetua. Ilmastopolitiikan tahtia on edelleen kiristettävä. Euroopan unionin on tiukennettava oma 2030-päästövähennystavoitteensa 55 prosenttiin. Tätä sekä Euroopan parlamentti että Suomi tukevat.

Kauden suurin muutos on tapahtunut turvallisuusympäristössä. Krimin laiton haltuunotto ja Venäjän aggressiivinen voimapolitiikka on palauttanut sotilaallisen uhkan EU:n rajoille. Se on näkynyt sekä Naton että EU:n toiminnassa ja vauhdittanut eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistämistä.

Ulkorajoilla koettu turvapaikanhakijapaine, tuhoisat terrori-iskut ja digitalisaatiota hyödyntävä kyberrikollisuus ja hybridivaikuttaminen ovat vaatineet uutta yhteistyön otetta ja mittavan paketin lainsäädäntöä. Myös Suomi on onneksi saanut korjattua turvallisuuden osalta omia lainsäädäntöpuutteitaan: säätänyt tiedustelulait, ja mahdollisuuden ottaa vastaan ja antaa kansainvälistä sotilaallista apua.

EU ei ole pelkästään talousalue tai sisämarkkina. Se on myös arvoyhteisö. Jäsenmaat ovat perussopimuksessa sitoutuneet puolustamaan yhteisiä arvoja: demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Nämä arvot ovat osassa jäsenmaita joutuneet nyt uhatuiksi. Meidän on puolustettava arvojamme paitsi Euroopan ulkopuolella, myös sisällä.

Tälle on myös vahva kansan tuki. Tuoreen eurobarometrin mukaan 68 prosenttia eurooppalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Se on mittaushistorian korkein luku sitten vuoden 1983. Suomalaisista 74 prosenttia kokee Suomen hyötyvän EU-jäsenyydestä.

Maltillisen, rakentavan ja yhteistyöhön kykenevän enemmistön rakentaminen on nyt tärkeämpää kuin aikoihin. Rauhan, vakauden ja turvallisuuden vahvistamisessa riittää tehtävää. Euroopan yhteistyön tiivistämistä tarvitaan edelleen, ehkä enemmän kuin koskaan.

Julkaistu Turun Sanomissa 8.5.2019.