Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Peltomaisemaa ilta-auringossa.
Kolumni

Maatalous- ja aluetuet ovat jatkossakin suurin EU-tukien saaja

Anna Sirkiä kirjoitti (ES 5.5.), että ajan kovia leikkauksia EU:n alue- ja maataloustukiin, ja että haluan “kaivaa viljelijöiden taskuista” rahat “europarlamentin lemmikkiprojekteihin”. Väitteet kaipaavat oikaisua.

Tällä hetkellä EU-budjetista 70 prosenttia käytetään maatalous- ja aluetukiin. Euroopan komissio on esittänyt, että budjettikehyksessä vuosille 2021 –2027 niiden osuutta pienennetään 60 prosenttiin. Lisäystä on määrä suunnata tulevaisuuden kasvua tukeviin hankkeisiin, kuten tutkimusohjelmiin, opiskelijavaihtoon ja rajat-ylittävään infrastruktuuriin, sekä yhteiseen turvallisuuteen, ulkorajavalvontaan ja maahanmuuttopolitiikkaan.

Läpäisevänä teemana budjetissa tulee olemaan ilmastonmuutoksen torjunta, jota tukeviin hankkeisiin on määrä suunnata vähintään 25 prosenttia rahoituksesta.

Uudet budjettipainopisteet eivät ole siis mitään “europarlamentin lemmikkiprojekteja” tai pelkästään minun ajamiani, vaan komission yhteinen ehdotus.

Painopisteiden muutos on oikea ja kannatettava suunta. EU:n budjettia on suunnattava tulevaisuuteen ja kasvuun, josta hyötyvät kaikki. Esimerkiksi EU-tukien kohdentaminen ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaamiseen on myös viljelijöiden edun mukaista.

Investoimalla innovaatioihin ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen voimme luoda uudenlaisia ratkaisuja myös maataloussektorin kohtaamiin haasteisiin. Maatalouden tutkimus- ja kehittämistoiminta on alalla tärkeässä roolissa, ja siksi tulevaan EU:n tutkimusohjelma Horizoniin on esitetty merkittäviä lisäyksiä alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Kuten Sirkiä toteaa, Brexit vaikeuttaa huomattavasti budjetista sopimista, kun yksi suurimmista jäsenmaista on poistumassa riveistä. Kun budjettiraameja on nyt muokattava rankalla kädellä, myös maataloustuet saavat osansa. Ne eivät lopu, vaan ovat jatkossakin valtava osa EU:n budjettia.

Tukikriteerejä päivittämällä ja rahoitusta tehokkaammin suuntaamalla saamme paljon aikaan myös tulevaisuudessa. Maaseudun kehittäminen on jatkossakin tärkeää. Samoin aluetukien kriteereitä uudistetaan, ja niistä Suomen osuus jopa nousisi yleisestä leikkauslinjasta huolimatta.

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 13.5.