Kokoomusnaisten poliittisena tavoitteena on ollut erityisesti tasa-arvon edistäminen ja naisten poliittisen osallistumisen vahvistaminen.
On hienoa todeta että eteenpäin mennään, sillä kevään eduskuntavaaleissa naisten osuus Suomessa nousi jo kaikkien aikojen ennätykseen. Kansanedustajista 46,5 prosenttia on nyt naisia.

Seuraavaksi tavoitellaan naisten osuuden vahvistamista EU-parlamentissa. Suomen delegaatio on tässä aivan omassa luokassaan kaikkien maiden joukossa, sillä Suomen nykymepeistä muutosten seurauksena peräti 10/13 on nyt naisia. Olemmekin aikamoinen poikkeus, sillä kaikkiaan naiset ovat aikamoisesti vähemmistönä niin EU-parlamentin päättäjinä, kuin Euroopan yritysjohtajina, korkeina viranhaltijoina, tieteentekijöinä tai start-up yrittäjinäkin.

Työsarkaa naisten aseman vahvistamisessa siis riittää edelleen. Vaaleissa naisten aseman edistäminen on ollut pitkälti naisten itsensä varassa, sillä miehillä näyttäisi olevan korkeampi kynnys äänestää naisehdokasta, kuin naisilla miehiä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 75 prosenttia suomalaismiehistä kertoi äänestäneensä miestä; tottumuksesta. Ehkä tänä keväänä tilanne on jo muuttunut.

Osaamisesta naisten aseman vahvistaminen ei jää kiinni – naisten koulutustaso on noussut koko EU-alueella jo miehiä korkeammaksi. Kyse on ennenkaikkea asenteista ja jossakin määrin edelleen myös lainsäädännöistä, joilla rakenteiden muutosta voitaisiin vauhdittaa.

Suomessa kokoomusnaiset seuraa nyt hallitusohjelmaneuvotteluissa erityisen tarkasti oman ykköstavoitteemme perhevapaiden uudistusta. Vaikka Suomi eurooppalaisittain monella tapaa tasa-arvon mallimaa onkin, meillä perhevapaiden kasautuminen naisille näkyy vahvasti myös eurooppalaisissa tilastoissa.

Suomessa muutoin ero naisten ja miesten työllisyysasteessa on EU-maiden pienin, mutta alle 6-vuotiaiden lasten vanhemmilla ero naisten ja miesten työllisyysasteessa on yksi EU-maiden suurimmista, yli 20 prosenttia.

Viimeistään nyt Suomessa on aika tarttua asiaan ja vauhdittaa perhevapaiden tasaisempaa jakoa lakimuutoksella. Tällä tulee olemaan iso merkitys naisten palkkoihin, urakehitykseen ja aikanaan eläkkeisiin.

Tukea uudistukselle tulee nyt myös EU:sta. Keväällä päästiin sopuun historiallisesta uudistuksesta, jossa EU-tasolla säädetään perhevapaiden minimisäännöksistä. Laki on tuomassa isille ensimmäistä kertaa minimissään 10 päivän isyysvapaan ja lisäksi molemmille vanhemmille oikeuden vähintään neljän kuukauden vanhempainvapaaseen, josta kaksi kuukautta on ei-siirrettävää. Monissa EU-maissa laki tuntee nyt vain muutaman kuukauden äitiysvapaan, joten niille direktiivi on mullistava.

Vaikka en pidä hyvänä sitä, että EU-tasolla kovin paljon lähdetään eri maiden sosiaalipolitiikkaa säätelemään, tietyt yhteiset minimisäännökset ovat yhteisillä työmarkkinoilla tarpeen. Euroopan unionin kannalta kyse on myös taloudesta:
EU-komissio on arvioinut sukupuolten välisestä työllisyyserosta aiheutuvan vuosittain 370 miljardin euron taloudellisen menetyksen. Naisten osaaminen ja potentiaali halutaan saada koko Euroopassa nykyistä paremmin käyttöön. On selvää, että 2020-luvun Suomessa ja Euroopassa on sekä miehillä että naisilla oltava yhtäläiset mahdollisuudet työhön ja perhe-elämään.

Joissain EU-maissa tapahtuvalle naisten asemaa heikentävälle taantumiselle, konservatismille ja populismille ei ole varaa. Nyt nousussa olevien nationalististen liikkeiden yksi tavoite näyttää olevan naisten palauttaminen hellan ääreen ”perinteisiin arvoihin”. Euroopan naiset ovat osaavia, koulutettuja ja päteviä ihmisiä. Tällaista taantumusta ei pidä sulattaa.

Suomen naiset ovat saavuttaneet tasa-arvossa paljon, siitä voimme olla ylpeitä. Mutta samalla meidän tulee edelleen lujittaa tasa-arvoa Suomessa ja näyttää esimerkkiä koko Euroopalle. Siksi nämä eurovaalit ovat tärkeät.

Julkaistu Kokoomusnaisten vieraskynässä 15.5.2019.