Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Holhousta vähennettävä sekä Suomessa että EU:ssa
Kolumni

Holhousta vähennettävä sekä Suomessa että EU:ssa

Jo vuosia Suomessa on puhuttu sääntelyn keventämisen tarpeesta. Edellisellä hallituskaudella norminpurussa saatiin otettua yritysten kannalta jo hyviä konkreettisia askelia muun muassa työlainsäädännön, kauppojen aukiolon ja sähköisten viranomaispalvelujen osalta. Tätä työtä Antti Rinteen (sd) hallituksen on syytä jatkaa.

Kansainvälisen Institute of Economic Affairs -tutkimuslaitoksen Nanny State -vertailussa Suomi on jo neljästi, eli koko mittaushistorian ajan, rankattu lainsäädännöltään Euroopan holhoavimmaksi maaksi. Tämä on varsin kyseenalainen kunnia, erityisesti tietäen Suomen väestön korkean osaamistason. Eivät suomalaiset tarvitse lisää sääntöjä ja holhousta, vaan vapautta ideoida, innovoida ja luoda uutta. Siksi norminpurkua on jatkettava.

Sama pätee Euroopan unioniin. Myös EU-tasolla yksi kuluneen vaalikauden tärkein tavoite on ollut pyrkimys parempaan sääntelyyn. Sekä yritykset että kansalaiset ovat aivan aiheestakin työlääntyneet EU-tasolla tuotettuun silppumaiseen lainsäädäntöön ja raskaaseen hallintoon.

Suomi on koko mittaushistorian ajan rankattu lainsäädännöltään Euroopan holhoavimmaksi maaksi.

Vaikka eurooppalainen laiva ei ole kovin ketterä liikkeissään, suunta on kuitenkin nyt oikea. Komissio on parantanut huomattavasti vaikutusten arviointia, karsinut ja yksinkertaistanut lainsäädäntöä Refit-ohjelman nimissä ja pyrkinyt sujuvoittamaan prosesseja digitalisaation avulla.

Tämä kaikki on ollut tarpeen. Hiljattain julkistetussa EU-komission tilannearviossa paremman sääntelyn toimet saivat laajasti tukea eri sidosryhmiltä. Arvioiden mukaan niillä on onnistuttu luomaan tarkoituksenmukaisempaa lainsäädäntöä.

Kapean silpun sijasta lainsäädäntöuudistukset on laajojen vaikutusarviointien pohjalta koottu nyt isommiksi, koherentimmiksi kokonaisuuksiksi. Samalla kuluneen kauden aikana on tehty 150 sääntelyn yksinkertaistamistoimea.

Esimerkkinä tästä on meneillään oleva pk-yrityksille tärkeä alv-sääntöjen keventäminen, jolla pystytään vähentämään yritysten alv-hallinnon kustannuksia arviolta 18 prosenttia vuodessa. Myöskään rajat ylittävää nettikauppaa tekevien yritysten ei enää tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi jokaisessa jäsenvaltiossa, vaan digitalisaation ansiosta asia hoituu tulevaisuudessa yhdellä nettiportaalilla. Tällaisia toimintamalleja tarvitaan paljon lisää.

Jotta Eurooppa olisi paikka, jossa yritykset haluavat innovoida ja investoida, sääntelyn on oltava tähän kannustavaa. Joka tasolla. Vastuu on sekä jäsenmailla että Euroopan unionilla.

Kirjoitus julkaistu Kauppalehdessä 11.7.2019.