Suomi aloitti heinäkuussa kolmatta kertaa EU:n puheenjohtajamaana, ja viime viikot Suomen ministerit ovat kiertäneet tiiviisti EU-parlamentin valiokunnissa esittelemässä syksyn poliittisia tavoitteita.

Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma on laaja. Niin laaja, ettei ole realistista odottaa koko toiveiden tynnyrin etenevän syksyn aikana. Keskeneräisiä neuvoteltavia lakeja on EU-pöydissä avoinna noin 160. Suomen on tehtävä valintoja, jos jotakin halutaan oikeasti saavuttaa.

Itse olisin toivonut Suomen selkeästi nostavan osaamisen puheenjohtajuuskautensa kärkeen. Siitä meidät tunnetaan ja siinä meitä kuunnellaan. Tulevat kuukaudet, kun uuden komission työohjelmaa valmistellaan, olisi ollut otollinen aika puskea osaamisen, tutkimuksen ja innovaatioiden viestiä korkealla profiililla eteenpäin. Näin ei kuitenkaan ole näkyvästi tehty. Suomen hallituksen omassa salkkujaossa koulutus ja tiede on nyt jopa hajautettu eri ministereiden vastuulle.

Syksyn rahoituskehysneuvotteluissa odotan Suomen silti edelleen ajavan ratkaisua, jossa EU-budjettia suunnataan nykyistä vahvemmin uudistamiseen ja tulevaisuuden kasvuun. Tämä tarkoittaisi EU:n tutkimusohjelma HorizonEuropen rahoituksen kasvattamista 50 prosentilla, kuten EU-parlamentti on esittänyt. Suomi on viime vuodet ollut yksi niitä jäsenmaita, joka on halunnut kasvattaa tieteen ja innovaatioiden osuutta EU-budjetissa, ja toivottavaa on, että linja pitää myös nykyhallituksella neuvotteluiden loppuun asti. Vain investoimalla tutkimukseen, tieteeseen ja innovaatioihin Eurooppa voi menestyä myös tulevaisuudessa.

Ratkaisu EU:n rahoituskehyksestä vuosille 2021-27 onkin yksi Suomen puheenjohtajuuskauden vaativimmista urakoista. Siinä tuloksia on saatava aikaan, sillä viivästyminen tarkoittaisi sitä, ettei EU-ohjelmia saada käyntiin vuoden 2021 alusta.

Tutkimusohjelman lisäksi kyse on muun muassa maataloudesta, aluekehittämisestä, opiskelijavaihdosta, digitalisaatiosta ja liikenneinfrasta, jossa Suomelle tärkeimpinä suuret raidehankkeet. Nämä on saatava liikkeelle.

Budjettikehykseen liittyy olennaisesti myös ehdottoman tärkeä uudistus, joka mahdollistaisi EU-tukien jäädyttämisen oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta jäsenmailta. On kestämätöntä, että esimerkiksi Unkari nostaa miljardien eurojen EU-tukia samaan aikaan, kun se viis piittaa EU:n yhteisistä perusarvoista. Ei suomalaisten veronmaksajien tarvitse tällaista sietää.

Kun jokin EU-jäsenmaa systemaattisesti rajoittaa tuomareiden, lehdistön, tieteen tai kansalaisjärjestöjen vapautta, on siihen voitava puuttua. Rahoitus voi olla tässä merkittävä ruuvi.  EU-parlamentti on uuden asetuksen jo osaltaan hyväksynyt, samoin kuin lähes kaikki muutkin budjettiin liittyvät lait, mutta edellinen puheenjohtajamaa Romania jätti sen keskeneräisten pinoon. Suomen tehtävä on nyt hoitaa laki maaliin neuvoston puolella.

Syksyn isoihin Suomen johdettaviin linjapäätöksiin kuuluu myös ilmastopolitiikka. Kuluneella kaudella Euroopan unioni sai paljon aikaan, mutta tavoitteita on edelleen tiukennettava. EU-parlamentti linjasi jo viime syksynä kansainvälisen ilmastopaneelin ennusteen pohjalta, että Euroopan unionin 2030 päästövähennystavoite on kiristettävä 55 prosenttiin. Tätä myös Suomi, samoin kuin jo valtaosa jäsenmaista tukee.

Suomen tehtävä on nyt rakentaa ministerineuvostossa tavoitteen taakse yhteisymmärrys, jotta joulukuun kansainvälisessä ilmastokokouksessa Euroopan unionin viesti on vahva ja yhtenäinen.

Vain siten pystymme kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ottamaan globaalin johtajuuden ja samaan muutoksen aikaan.

EU on viime vuosien myllerryksessä kohdannut sekä haasteita jotka ovat hitsanneet meitä tiiviimmin yhteen, että niitä, jotka ovat erottaneet. Yksi edelleen jäsenmaiden välejä hiertävä aihe on yhteinen maahanmuuttopolitiikka.

Komission on valmistellut tarvittavat lainsäädäntömuutokset, ja EU-parlamentti on ne käsitellyt jo vuosia sitten. Jotta lakimuutokset ja yhteinen vastuunjako saataisiin voimaan, myös jäsenmaiden välinen yhteisymmärrys pitäisi löytää. Tässä odotan Suomen ottavan nyt aktiivisen otteen. Pieni pettymys oli maahanmuuton sysääminen uuden hallituksen EU-ohjelmassa kohtaan ”muut asiat”, kun kyseessä kuitenkin on yksi eniten yhteisiä ratkaisuja huutava aihe. Suomi halutessaan pystyy kyllä asiaa edistämään.

Julkaistu Nykypäivässä 26.7.2019.