Aikoinaan Euroopan unionissa asetettiin päämääräksi olla vuonna 2020 maailman kilpailukykyisin alue. Tavoitteeseen päätettiin pyrkiä muun muassa koulutustasoa ja osaamista vahvistamalla, sekä investoimalla lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Viime vuosina tuosta tavoitteesta on puhunut enää harva, mutta kyllä kannattaisi.

Vaikka Eurooppa usein näyttää nykyisen maailmantalouden myllerryksessä hitaalta ja jähmeältä, meillä on omat vahvuutemme. Hyvä perusteollisuus, maailman suurin sisämarkkina, vakaa toimintaympäristö. Euroopalla on edelleen täydet edellytykset nousta maailman kilpailukykyisimmäksi alueeksi, mutta se vaatii uudistuksia niin jäsenmaiden kuin Euroopan unioninkin tasolla.

Talous- ja finanssikriisi löi Euroopan moneksi vuodeksi lamaannukseen, mutta siitä on noustu. Koko EU-alueen talous on saatu käännettyä kasvu-uralle. Euroopassa on nyt enemmän ihmisiä töissä kuin koskaan: 240 miljoonaa. Myös yritysten usko on vahvistunut. Pitkään liian alhaalla laahannut Euroopan investointien taso on saavuttanut ja ylittänyt talouskriisiä edeltäneen ajan.

Tekemistä kuitenkin riittää, jotta menestyisimme myös tulevaisuudessa. Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt. Jo pitkään Yhdysvallat, Japani ja Korea ovat investoineet bruttokansantuotteestaan EU-aluetta isomman osan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Nyt jopa Kiina on ohittanut Euroopan. Se on tulevaisuuden kannalta hälyttävää.

Jotta Euroopan teollisuus säilyisi kilpailukykyisenä, ja pystyisimme vastaamaan ihmiskunnan isoihin globaaleihin haasteisiin, meidän on investoitava nykyistä enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Tämä koskee sekä Suomea, että koko Eurooppaa.

Parhaillaan Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana ja vetää budjettineuvotteluja tulevasta vuosien 2021-27 rahoituskehyksestä. Euroopan parlamentissa olemme ajaneet linjaa, jonka mukaisesti tutkimusohjelma Horizonin budjettia kasvatettaisiin 50 prosenttia nykyisestä, 120 miljardiin. On investoitava tulevaisuuden kasvuun.

Myös ihmisten osaamista on vahvistettava. Työelämä muuttuu nyt huimaa vauhtia. Digitaalinen talous, robotisaatio ja tekoäly mullistaa maailman taloutta ja yhteiskuntia. Samaan aikaan Euroopan väestö ikääntyy. Meiltä on muutamassa vuodessa jäämässä eläköitymisen vuoksi miljoonia ihmisiä pois työmarkkinoilta.

Vuonna 2030 EU-kansalaisten mediaani-ikä on 45 vuotta, mikä tekee meistä maailman ikääntyneimmän maanosan. Eurooppa tarvitsee uusia tulijoita ja tekijöitä. Samalla on varmistettava hyvä osaamisen taso.

Laadukkaan peruskoulutuksen lisäksi jokaisella on oltava mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan läpi elämän.

Osaaminen ja ideat eivät yksin riitä, vaan niin Suomen kuin Euroopan unioninkin on huolehdittava siitä, että meillä on myös sellainen lainsäädäntö, joka kannustaa kokeilemaan uutta, keksimään, innovoimaan ja investoimaan.

Edellisellä hallituskaudella Suomessa aloitettiin normien purku, jota olisi syytä jatkaa. Myös Euroopan tasolla on viimeiset viisi vuotta vannottu paremman säätelyn nimiin tavoitteena olla ”pienissä asioissa pieni, suurissa suuri”. Tulokset ovat aivan lupaavia, vaikka kyllä EU-byrokratiassa edelleen purkamista riittää.
Euroopan yksi suurin saavutus on yhteinen sisämarkkina: ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Sitä on entisestään lisättävä.

Suomessakin moni yritys tyytyy edelleen toimimaan vain kotimaassa, vaikka koko 500 miljoonan asukkaan sisämarkkina on niille auki ja tarjoaa valtavat kasvun mahdollisuudet. Puhumattakaan EU:n solmimista uudista kauppasopimuksista, jotka ovat avanneet uusia vientimahdollisuuksia muun muassa Kanadaan, Koreaan, Singaporeen ja Japaniin. Yrityksiä on rohkaistava kansainvälistymään!

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Euroopan unioni on ottanut globaalin johtajan roolin. Se on oikein. Meidän on tiukennettava omia tavoitteitamme ja saatava myös muut maailman maat mukaan. Suomalaisille puhtaille teknologiolle ja kestäville biopohjaisille ja kiertotalouden ratkaisuille tämä tarjoaa aikamoisia vientimahdollisuuksia.

Niin Suomi kuin Eurooppakin voi edelleen tehdä paljon kestävän talouskasvun vahvistamiseksi. On poistettava sisämarkkinoilta loputkin esteet, uudistettava työmarkkinoita, osaamista parannettava, kannustettava yrittäjyyteen ja kasvuun, investoitava nopeisiin ja ympäristöystävällisin liikenne-, energia- ja digitaalisiin verkkoihin.

Näinä aikoina kun suurvaltojen voimapolitiikka taas jyllää ja kauppasodat sauhuavat, Euroopan unionia tarvitaan ennen kaikkea puolustamaan kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestelmää. Yritykset tarvitsevat vakautta ja ennustettavuutta, jotta ne uskaltavat investoida uuteen.

Kirjoitus julkaistu Kymenlaakson, Rauman sekä Etelä-Pohjanmaan kauppakamarien lehdissä syyskuussa 2019.