Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Ilmastotavoitteita tiukentamassa
Kolumni

Ilmastotavoitteita tiukentamassa

Yksi mukavin osa mepin työtä ovat lukiovierailut. Suomessa lukiolaisten yhteiskuntaopissa on nykyään tarjolla Eurooppa-kurssi: osana sitä aktiiviset opettajat usein kutsuvat meppejä kouluvierailulle tai pitämään Brysselistä etänä skype-luentoja.

Kaikkein eniten nuorten kanssa puhutaan ilmastopolitiikasta. He ovat usein epätoivoisia, koska ajattelevat ettemme ole tehneet mitään päästöjen vähentämiseksi. Ja ovat huojentuneita, kun kerron mitä kaikkea on jo tehty ja saavutettu.

Haasteet ovat suuria, mutta epätoivoon ei ole syytä. Ne energia- ja ilmastotavoitteet jotka Euroopan unionissa aikoinaan asetettiin vuodelle 2020, tullaan saavuttamaan ja jopa ylittämään. Nykyinen tavoite vuodelle 2030 on päästöjen vähentäminen vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Se tullaan komission arvioiden mukaan saavuttamaan, ja myös ylittämään, kunhan kaikki tähän mennessä tehdyt päätökset toimeenpannaan.

Suurin viime kauden saavutus ilmastolainsäädännössä on puhtaan energian paketti, joka hyväksyttiin tämän vuoden keväällä. Paketin toimet lisäävät energiatehokkuutta, kasvattavat uusiutuvan energian käyttöä ja tehostavat energiamarkkinoiden toimintaa.

Toinen merkittävä uudistus on käännös kohti kiertotaloutta. Uuden jätedirektiivin ansiosta lähes kaikki jäte on jatkossa lajiteltava ja kierrätettävä, muovit ja tekstiilit mukaan lukien. Tiettyjen eniten ympäristöä roskaavien kertakäyttömuovien myynti kielletään EU-alueella kokonaan vuodesta 2021, ja kaiken pakkausmuovin on jatkossa oltava kierrätettävää.

Vaikuttavia päätöksiä on tehty myös liikennesektorilla. Uusille autoille on asetettu uudet tiukat hiilidioksidipäästörajat, ja ensimmäistä kertaa nämä on ulotettu myös kuorma-autoihin. Alustavasti on myös sovittu, että Euroopan unionin tulevasta seitsenvuotisesta budjetista 25 prosenttia suunnataan ilmastonmuutosta hidastaviin toimiin.

Paljon on siis jo tehty. Nyt on kuitenkin tiedossa, että aiemmin vuodelle 2030 asetut tavoitteet eivät riitä, vaan niitä on tiukennettava. Euroopan parlamentti päätti jo vuosi sitten tukea EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamista 55 prosenttiin. Myös valtaosa EU:n jäsenmaista on tällä kannalla. Muutama vielä haraa vastaan, ja Suomen hallitus onkin ottanut yhdeksi puheenjohtajuuskauden päätavoitteeksi saada kaikki jäsenmaat tavoitteen taakse. Täysi tuki tälle!

Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen tekee jo valmisteluja tiukempien päästörajojen pohjalta. Nimityspuheessaan hän lupasi sadan ensimmäisen päivän aikana esitellä ”Green Dealin”, joka tähtää ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen ensimmäisenä maanosana. Tämä vähän kömpelösti ”viherelvytykseksi” suomennettu kokonaisuus pitäisi sisällään muun muassa ilmastolain, päästökauppajärjestelmän päivityksen sekä laajentamisen liikenteeseen ja rakennusalaan, päästötullit, uuden kiertotalousstrategian, vihreän rahoituksen strategian ja kestävän Euroopan investointiohjelman, josta tuettaisiin kestäviä investointeja jopa 1 biljoonalla eurolla.

Ilmastopolitiikka tulee siis olemaan keskeisellä sijalla tulevan komission työohjelmassa ja Euroopan parlamentin päätöksenteossa myös tulevat vuodet. Paljon on jo saatu aikaan, mutta tahtia on kiristettävä. Suomalaisilla on tarjota tähän toimivia ratkaisuja – puhdasta teknologiaa, uusia innovaatioita ja korkean tason osaamista.

Euroopan on otettava globaali johtajuus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nuorten on jatkossakin voitava luottaa Euroopan kykyyn toimia ilmastohaasteen edessä. Kun me Euroopassa itse teemme, voimme vaatia samaa myös muilta.

Julkaistu Nykypäivä-lehdessä.