Jos Euroopan parlamentin syyskausi olikin pientä jahnailua uudessa poliittisessa tilanteessa, kevätkausi pyörähtää heti tammikuussa isoilla kierroksilla: On historiallinen muutos, kun yksi suurimmista jäsenmaista eroaa Euroopan unionista. Välittömästi Britannian ero ei näy suurina muutoksina.

Erosopimuksen mukaisesti kaikki yhteiset EU-lait ovat voimassa tämän vuoden siirtymäajan, ja Britannia maksaa jäsenmaksunsa ja hoitaa muutkin velvoitteensa. Se ei kuitenkaan saa osallistua enää EU-päätöksentekoon.

EU-parlamentista jää pois 73:n brittimeppiä. Heistä 30 on ollut EU-jäsenyyden vastustajia. Tilalle tulee 27 yksittäistä edustajaa nyt hiukan aliedustetuista maista, yksi myös Suomesta. 46 paikkaa jätetään tyhjäksi.

Muutos on varsin merkittävä, sillä nyt EU-parlamentissa on ollut perussopimuksen mahdollistama maksimimäärä 751 edustajaa, jatkossa enää 705.

Jäsenvaihdokset saattavat selkeyttää EU-parlamentin päätöksentekoa, sillä brittien poisjäänti vähentää EU-vastustajien määrää, ja muut poliittiset ryhmät hiukan vahvistuvat samalla kun parlamentin koko tiivistyy.

Brexit ei silti ole ohi. Tämä vuosi neuvotellaan vimmatusti. Erosopimuksen siirtymäaikaa on vain vuoden loppuun. Jatko on EU:n ja Britannian suhteissa täysin auki aivan päivittäisissä perusasioissakin.

Toivon että pääsemme sopimukseen, jossa erosta huolimatta EU:n ja Britannian välillä olisi mahdollisimman vähän kaupan esteitä ja joka mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden ja opiskelijavaihdon sekä pitäisi keskinäisen tutkimus- ja turvallisuusyhteistyön tiiviinä.

Britannia ei EU:n ulkopuolella voi saada lähellekään yhtä hyvää sopimusta kuin jäsenenä, joten neuvotteluista tulee todella tiukat. Koska yleensä pelkän kauppasopimuksen neuvotteleminenkin vie vuosia, vuoden aikaraami on jokseenkin mahdoton. Lisäajan siirtymävaiheelle brittihallitus torjuu ainakin nyt jyrkästi. Tiukkaa tahtia on siis luvassa.

Pian myös uusi Euroopan komissio esittelee oman viisivuotisen työohjelmansa. Suurimman roolin siitä vie vihreä ohjelma green deal: 50 eri toimenpidettä, joilla viitoitetaan EU:n tietä kohti hiilineutraa­liutta vuoteen 2050 mennessä. Se on kova, mutta tarpeellinen tavoite.

Uskon komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin tavoin, että onnistuessaan green deal on Euroopan uusi kasvuohjelma.

Kestävä kasvu on mahdollista, mutta hiilineutraaliuteen pääseminen edellyttää todella suuria muutoksia Euroopan teollisuudelta ja yhteiskunnilta.

Päästöjä on vähennettävä isosti, mutta se ei vielä riitä. On myös kasvatettava hiilinieluja. Tässä Suomen kestävällä ja aktiivisella metsänhoidolla on merkittävä rooli. Siitä kannattaa ottaa mallia laajemminkin. EU-vaikuttamisen näkökulmasta seuraavat viikot ovat tässä todella tärkeitä.

Heti vuoden aluksi komissio esittelee ison nipun strategioita, joilla green dealia tavoitellaan: Teollisuus-, metsä-, biodiversiteetti ja pk-yritysstrategiat sekä kiertotalouden toimenpideohjelma. Nämä kaikki tarjoavat suomalaisille innovaatioille paljon mahdollisuuksia, kunhan huolehditaan siitä, että komission strategiat ovat alusta saakka oikeilla raiteilla, eikä esimerkiksi kestävälle metsähoidolle aseteta tarpeettomia esteitä.

Erityisen paljon odotan uudelta kiertotalousohjelmalta. Viime vuosina EU-tasolla on tehty paljon työtä ja myös lainsäädäntöä muovijätteen vähentämiseksi. Muovi on uudessakin kiertotalousohjelmassa isossa roolissa, mutta sen rinnalle nostetaan nyt rakentaminen, elektroniikka ja tekstiili. Kaikissa näissä on paljon potentiaalia kierrätykselle, uudelleenkäytölle ja uusille innovaatioille.

Tästä tekstiilit on yksi innostavin esimerkki. Vasta aivan viime aikoina on havahduttu siihen, että maailman tekstiiliteollisuus tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Puhumattakaan muista alan työoloihin ja etiikkaan liittyvistä ongelmista, joita pikamuoti vain pahentaa.

Ensi askel kohti kestävämpää tekstiiliteollisuutta EU-tasolla on jo otettu, sillä uusi jätedirektiivi velvoittaa järjestämään erilliskeräyksen myös tekstiilijätteelle vuodesta 2025 alkaen. Tekstiilien täysmittaisessa kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä on silti sen jälkeenkin omat haasteensa. Ala suorastaan huutaa kestäviä innovaatioita.

Keski-Suomessa niitä on lupaavasti alkanut syntymään: Jyväskyläläinen Spinnova on huikealla osaamisellaan onnistunut kehittämään ilmeisesti maailman ympäristöystävällisemmän puupohjaisen tekstiilikuidun. Samoin Metsä Spring on yhdessä Itochun kanssa käynnistämässä näinä päivinä Äänekoskella paperisellusta tekstiilikuitua valmistavan teollisen koelaitoksen, jossa testataan uuden kuidun toimivuutta ja markkinaa.

Juuri tällaisia kestäviä innovaatiota Euroopassa green dealin toteuttamiseksi tarvitaan.

Kirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa 8.1.2020.