Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Se on todella kova, mutta tärkeä tavoite. Tähän pääseminen vaatii suuria uudistuksia niin teollisuudelta kuin yhteiskunnilta.

Suomi on yksi niistä maista, joka voi olla tässä edelläkävijä. Meillähän tavoitteeksi on asetettu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035, eli 15 vuotta ennen muuta Eurooppaa. Se on mahdollista, mutta ei toteudu itsestään. Hallituksen olisi jo korkea aika tuoda konkreettisia ja varsin tömäköitä esityksiä pöytään. Osaamista, korkeaa teknologiaa ja kestäviä raaka-aineita Suomesta kyllä löytyy. Nyt on vauhditettava niiden käyttöönottoa.

Euroopan komission lanseeraama vihreä ohjelma – Green Deal – voi tarjota suomalaiselle teollisuudelle aikamoisia mahdollisuuksia. Paketti pitää sisällään 50 eri toimenpidettä, joiden on määrä viitoittaa Euroopan unionin tietä kohti hiilineutraaliutta.

Päästöjä on Euroopassa vähennettävä isosti, mutta se ei vielä riitä. On myös kasvatettava hiilinieluja. Tässä Suomen kestävällä ja aktiivisella metsänhoidolla on merkittävä rooli. Siitä kannattaa ottaa mallia muidenkin. Metsät ovat Suomen vahvuus kahtakin kautta: aktiivisesti hoidettuna metsät ovat sekä merkittävä hiilinielu että kestävien raaka-aineiden lähde.

EU-vaikuttamisen näkökulmasta seuraavat viikot tulevat olemaan tärkeitä. Heti vuoden aluksi komissio on esittelemässä ison nipun strategioita, joilla Green Dealia lähdetään tavoittelemaan: teollisuusstrategia, metsästrategia, biodiversiteettistrategia, pk-yritysstrategia, kiertotalouden toimenpideohjelma. Nämä kaikki tarjoavat suomalaisille innovaatioille paljon mahdollisuuksia, kunhan huolehditaan siitä, että komission strategiat ovat alusta asti oikeilla raiteilla, eikä esimerkiksi kestävälle metsähoidolle aseteta tarpeettomia esteitä.

Erityisen paljon odotan uudelta kiertotalousohjelmalta. Viime vuosina EU-tasolla on tehty paljon työtä ja lainsäädäntöä muovijätteen vähentämiseksi. Muovijäte on jatkossa kerättävä erikseen, kaiken pakkausmuovin on oltava kierrätettävää ja tiettyjen kertakäyttömuovien myynti EU-alueella kielletään kokonaan. Tämä on avannut huikeasti lisää markkinaa suomalaisille biopohjaisille tuotteille, joilla muovit voidaan korvata.

Muovi tulee olemaan uudessakin kiertotalousohjelmassa edelleen keskeisessä roolissa, mutta sen rinnalle nostetaan nyt myös rakentaminen, elektroniikka ja tekstiilit. Kaikissa näissä on paljon potentiaalia kierrätykselle, uudelleenkäytölle ja uusille innovaatioille.

Tästä tekstiilit on yksi innostavin esimerkki. Vasta aivan viime aikoina on havahduttu siihen, että maailman tekstiiliteollisuus tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Puhumattakaan muista alan työoloihin ja etiikkaan liittyvistä ongelmista, joita nykyinen pikamuoti ja kertakäyttökulttuuri vain pahentaa. Ensimmäinen askel kohti kestävämpää tekstiiliteollisuutta EU-tasolla on jo otettu, sillä uusi jätedirektiivi velvoittaa järjestämään erilliskeräyksen myös tekstiilijätteelle vuodesta 2025 alkaen. Tekstiilien täysmittaisessa kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä on kuitenkin senkin jälkeen omat haasteensa. Ala suorastaan huutaa kestäviä innovaatioita.

Suomessa niitä on lupaavasti alkanut syntymään. Tutkimuslaitosten, metsäyhtiöiden ja innovatiivisten pk-yritysten yhteistyöllä Suomessa useampi yritys on ryhtynyt testaamaan ja jo teollisestikin valmistamaan erilaisia puupohjaisia tekstiilikuituja, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja täysin kierrätettäviä. Juuri tällaisia kestäviä innovaatiota Euroopassa Green Dealin toteuttamiseksi tarvitaan. Nyt niille on avautumassa entistä isommin markkinaa.

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 14.1.2020.