Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Hallituksella käsissään satojen miljoonien möhläys
Tiedote

Hallituksella käsissään satojen miljoonien möhläys

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen ihmettelee hallituksen passiivisuutta EU-liikennerahojen hakemisessa.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) vaatii Suomea osallistumaan helmikuun lopussa päättyvään EU:n infrastruktuurihankkeita koskevaan rahoitushakuun. Rahoituskierroksella on jaossa satojen miljoonien eurojen rahoituspotti, jota voitaisiin myöntää myös Suomessa suunniteltaviin nopeisiin ratayhteyksiin. Virkkusen mukaan Suomea on Euroopan komission taholta patistettu osallistumaan hakuihin ainakin vuoden ajan. Suomella olisi Virkkusen mukaan hyvä mahdollisuus saada jo tästä ensimmäisestä hausta jopa kymmenien miljoonien rahoitus, joilla suuria ratahankkeita saataisiin eteenpäin.

”Suuret ratainvestoinnit on välttämätöntä saada liikkeelle. Ne ovat tärkeitä ihmisten sujuvan liikkumisen, elinkeinojen ja myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta”, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mukaan vaikuttaa siltä, että hallitus pyrkii vierittämään syytä ratahankkeiden hitaasta käynnistymisestä radanvarren kaupunkien kontolle. Kaupunkien on ollut määrä lähteä mukaan niin sanottuihin hankeyhtiöihin, joita rataprojektien ympärille on luotu. Virkkusen mukaan hankkeiden suunnittelu on kuitenkin edennyt hitaasti ja niiden eteneminen on jumiutunut kiistelyyn hankeyhtiöiden yksityiskohdista.

”Hankeyhtiön muoto on tässä täysin toissijainen asia. Ei EU-komissiota kiinnosta, miten Suomi järjestää omat hankeyhtiönsä. Heitä kiinnostaa se, onko suunnitelma toteuttamiskelpoinen ja onko Suomi sitoutunut hankkeeseen. Kyse on nyt ennen kaikkea poliittisesta tahdosta viedä asiaa eteenpäin”, Virkkunen arvioi.

”Hallituksen on turha yrittää piiloutua virkamiesten, EU:n tai kaupunkien selän taakse. Suomalaisten liikennehankkeiden eteen on tehty EU-tasolla jo pitkään edunvalvontatyötä. Nyt tämä on hallituksesta kiinni.”

Virkkunen itse toimii Euroopan parlamentin pääneuvottelijana Verkkojen Eurooppa -ohjelmassa, jossa Suomen päärata nostettiin Rail Baltican jatkoksi rajat ylittävien Euroopan tärkeimpien ydinverkkokäytävien listalle. Tämä lisää Suomen EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa 2 miljardilla eurolla.

”Hidastelun vaarana on, että valtaosa rahoista valuu ohi suun. Vaikka Suomi ei hakisi helmikuun lopussa päättyvän haun rahoja, suunnitteluun pitää saada nyt liikettä, että ehditään edes mukaan 2021-27 rahoituskaudelle”, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mukaan suomalaiseen liikennepolitiikkaan pitää saada lisää pitkäjänteisyyttä. Nykyinen hallitus on esimerkiksi vetäytynyt edellisen hallituksen linjasta, jonka mukaan Suomi osallistuisi meidät Tallinnan kautta Keski-Eurooppaan yhdistävään Rail Baltica -ratahankkeeseen.

Suunnanmuutos on aiheuttanut ihmetystä Brysselissä. Lisäksi hallitukselta puuttuu Virkkusen mukaan kokonaan suunnitelma siitä, miten uudesta ydinverkkokäytävä-statuksesta otettaisiin rahoituksen osalta kaikki irti. Jo pelkästään suunnittelu takkuaa pahasti. Hallitus esitti myös EU-puheenjohtajana leikkauksia EU:n infrastruktuurirahoitukseen, minkä Virkkunen arvioi niin ikään osuvan Suomen omaan nilkkaan.

”EU-rahoitusta ei voi saada, jos sitä ei hae. Se on varmaan kaikille selvää. Tähän on nyt välttämätöntä saada vauhtia. Jos asiassa epäonnistutaan, vastuun kantaa loppukädessä maan hallitus. Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta kiire alkaa tulla. Raidehankkeilla on Suomen tulevaisuudelle iso merkitys”, Virkkunen sanoo.