Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Euroopan parlamentin rakennus Brysselissä.
Tiedote

Henna Virkkunen EU:n Cotonou-delegaatioon

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on valittu Euroopan unionin edustajaksi Euroopan, Tyynenmeren, Karibian ja Afrikan maiden parlamenttien yleiskokoukseen (DACP).

Tehtävä vapautui Ison-Britannian erottua Euroopan unionista ja jatkuu vaalikauden loppuun. Yhteiskokous käsittelee Cotonou-kumppanuussopimuksen alaan kuuluvat asiat. Sopimuksessa on osapuolena Euroopan unionin lisäksi 79 Afrikan, Tyynenmeren ja Karibian maata. Sopimusmaissa asuu yli 1,5 miljardia ihmistä.

Sopimuksen tavoitteena on köyhyyden torjuminen, kestävän kehityksen edistäminen sekä sopimusmaiden integroituminen osaksi maailmantaloutta. Sopimus rakentuu yhdenvertaisen kumppanuuden periaatteelle. Sopimus vanhenee helmikuun lopussa ja sitä on neuvoteltu uudelleen vuodesta 2018 lähtien.

– Cotonou-sopimus on ollut kattavin EU:n ja kehittyvien maiden välillä solmittu kumppanuussopimus, jonka tarve on jatkuvasti kasvava. On erityisten mielenkiintoista liittyä Euroopan parlamentin delegaatioon vaiheessa, jossa sopimusta neuvotellaan uudelleen, Virkkunen sanoo.

Kumppanuussopimuksen lisäksi EU-parlamentin DACP-delegaatio seuraa sopimusmaiden poliittista tilannetta ja kehitystä, tapaa maiden korkean tason poliittisia vaikuttajia sekä järjestää vaalitarkkailijoita valvomaan maiden kansallisia vaaleja.

– Kumppanuussopimuksen alueista erityisesti Afrikan maiden merkitys on Euroopan kannalta täysin keskeinen. Afrikka on nuori, nopeasti kasvava maanosa, joka on täynnä mahdollisuuksia, mutta myös vaikeita sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Cotonou-delegaation jäsenyys on erinomainen mahdollisuus seurata Afrikan maiden kehitystä, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mukaan Cotonou-sopimusmaat eroavat toisistaan merkittävästi.

– Sopimusmaihin kuuluu maailman köyhimpiä valtioita sekä nopeasti kasvavia ja vaurastuvia maita. Siksi myös sopimuksen tarjoavat mahdollisuudet ja velvoitteet poikkeavat maittain. Olennaista on, että sopimusmekanismien kautta pystytään tukemaan kunkin maan ja Euroopan välistä yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Sopimuksen uusiminen on tässä keskeisessä roolissa, Virkkunen sanoo.