Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on pettynyt siihen, että Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa ei päästy sopimukseen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Virkkusen mukaan huonoa sopimusta ei kuitenkaan kannata tehdä.

– Jos Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan esitys olisi hyväksytty, sopimus olisi ollut Suomen ja koko Euroopan kannalta todella huono. Positiivista ehdotuksen kaatumisessa on myös se, että se antaa Suomen hallitukselle aikaa tarkistaa linjaansa. Suomi on esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahojen merkittävä saaja, mutta esitti niille merkittävästi vähemmän rahoitusta kuin esimerkiksi Euroopan parlamentti on vaatinut, Virkkunen sanoo.

– Samoin Suomi on pitkään tukenut syvempää euroooppalaista puolustusyhteistyötä, mutta esitti myös tähän täysin olemattomia varoja. Raidehankkeiden rahoitukseen, jota hallitus on nyt vihdoin saanut haettua, esitettiin niin ikään riittämättömiä varoja.

Virkkusen mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin ehdotusta ei olisi hyväksytty Euroopan parlamentissa ilman erittäin suuria muutoksia.

– Keskustelua on käyty paljon sen ympärillä, mikä on kehyksen suuruus. Enemmän kannattaisi kuitenkin keskittyä siihen, mihin varoja suunnataan. Kaadetaanko rahaa vanhoihin ohjelmiin entiseen malliin vai tuetaanko uutta kasvua ja uusia innovaatioita? Tämä on rahoituskehyksen tärkein kysymys. Ei se, kuinka suuri kehys kokonaisuudessaan on, Virkkunen sanoo.

– Parlamentin kanta on ollut koko prosessin johdonmukainen: EU-komission ja jäsenmaiden johtajien antamille lupauksille pitää löytyä myös rahoitus. Pelkät puheet eivät juuri lämmitä, jos suunnitelmien toteuttamiseen ei varata tarvittavia resursseja.