Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan Eurooppa ei ole oppinut riittävästi vuoden 2015 pakolaiskriisistä.

– Yhteistä eurooppalaista linjaa ei ole saatu muodostettua. Erityisen pettynyt olen ollut siihen, että hallitus ei saanut Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella edistettyä asiaa lainkaan, eikä edes yrittänyt. Yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta sopiminen on ollut Euroopan tärkein tehtävä viimeisten vuosien aikana, mutta siinä on epäonnistuttu. Se on historiallisen mittaluokan tragedia, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mukaan Euroopan parlamentti on käsitellyt maahanmuuttopolitiikkaan esitetyt lainsäädäntömuutokset jo vuosia sitten, mutta ehdotukset ovat jääneet jumiin jäsenmaiden pöydille.

– Edes EU:n ulkorajojen vahvistamiseen ei ole suunnattu tarvittavia resursseja. Ne loistavat poissaolollaan myös nyt neuvoteltavasta vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä. Euroopan parlamentti on esittänyt lisärahaa muun muassa rajaturvallisuuteen, mutta jäsenmaat ovat olleet haluttomia kasvattamaan maksuosuuksiaan. Ilman rahaa ei kuitenkaan palkata yhtään uutta rajavartijaa.

Virkkusen mukaan viime päivinä kärjistynyt tilanne Kreikan ja Turkin rajalla on vaikea, eikä siihen ole olemassa täydellistä ratkaisua. Kyse on Virkkusen mukaan paitsi humanitaarisesta kriisistä, myös Turkin hybridioperaatiosta, jolla pyritään luomaan painetta EU:n ja Kreikan suuntaan. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on uhannut vastaavilla toimilla myös useasti aiemmin.

Virkkusen mukaan nähtäväksi jää, kuinka moni Turkin alueella oleskeleva lopulta on enää halukas pyrkimään Eurooppaan. Moni kriisialueilta Turkkiin siirtynyt on asunut maassa jo vuosia.

– On selvää, että Euroopan pitää kantaa tilanteessa oma humanitaarinen vastuunsa. Samalla Kreikan puolella turvapaikkakäsittelyä odottaa vaikeissa oloissa jo nyt kymmeniä tuhansia ihmisiä. Järjestelmä on täysin ruuhkautunut, eikä tilanteessa ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja, Virkkunen sanoo.

– Nyt tärkeintä on kuitenkin säilyttää maltti. EU:n ulkoraja ei voi vuotaa eikä EU-alueelle voi vain vapaasti kävellä, mutta on ymmärrettävä, että rajan toisella puolella on ihmisiä. Ei pakolaisten virtaa tai tulvaa, vaan ihmisiä. Heitä on autettava, mutta keinot eivät voi olla sellaisia, että EU-alueelle pääsisi kulkemaan ilman viranomaiskontrollia.

Virkkusen mukaan nykyinen turvapaikkaprosessi ei toimi aikana, jolloin hakijoiden määrä lasketaan vuosittain sadoissa tuhansissa.

– Käytännössä ainoa tapa purkaa tilannetta on EU-rahoitteisten käsittelykeskusten perustaminen unionin ulkorajoille ja toivottavasti myöhemmässä vaiheessa myös lähemmäs kriisialueita. Näissä keskuksissa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin ja oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin eri EU-maihin yhdessä sovitun mekanismin perusteella.

Virkkusen mukaan keskuksia ei kuitenkaan perusteta hetkessä.

– Oikea kysymys on, miksi käsittelykeskuksia ei vielä ole saatu aikaan. EU:lla on ollut neljä vuotta aikaa varautua. Pöydällä on ollut lukemattomia ratkaisuehdotuksia. Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä, että Turkissa on vähintäänkin satoja tuhansia Eurooppaan haluavia ihmisiä sekä presidentti, joka on valmis käyttämään heitä häikäilemättömästi hyväkseen oman politiikkansa edistämiseen, Virkkunen sanoo.