Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan Suomessa ei vielä olla havahduttu siihen, kuinka suuri taloudellinen shokki koronavirus ja sen torjuntatoimet ovat. Samaan aikaan kun on ensiarvoisen tärkeää turvata terveydenhuollon riittävät resurssit, Virkkunen on huolissaan siitä, miten pienet ja keskisuuret yritykset selviävät koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä.

– Kriisi näkyy ihan konkreettisesti ja suoraan siinä, pystytäänkö palkkoja ja lainoja maksamaan.  Monet esimerkiksi palvelualan yritykset ovat hyvin nopeasti tilanteessa, jossa asiakkaita ei ole käytännössä lainkaan ja koko toiminta pysähtyy, mutta kiinteät kulut juoksevat. Sama on edessä myös muilla sektoreilla, jos tilanne pitkittyy. Tällaisessa tilanteessa yritysten maksukyky uhkaa mennä nopeasti ja konkurssinuhka on suuri. Tukitoimilla on nyt kiire, Virkkunen sanoo.

Euroopan komissio on esittänyt EU-tason kriisirahoitusta niille alueille ja talouden sektoreille, jotka kärsivät koronaviruksesta eniten. Virkkunen pitää aloitetta hyvänä. Hän uskoo aloitteen saavan Euroopan parlamentin tuen, mutta toteaa, että pk-yritysten tukemiseen tarvitaan pikaisesti kansallisia toimia.

Virkkunen vaatii hallitusta tuomaan nopeasti pöytään esitykset tukipaketista, jolla tilanteeseen voidaan reagoida.

– Konkurssiuhan lisäksi monet yritykset joutuvat todennäköisesti reagoimaan tilanteeseen lomautuksilla, jotka taas vaikuttavat suoraan ihmisten tuloihin ja mahdollisuuksiin selvitä omista maksuistaan. Riskinä on vaarallinen ketjureaktio. Siksi toimet pitää tehdä riittävän ajoissa ja riittävän suurina, että luottamusta voidaan varjella, Virkkunen sanoo.

Virkkunen muistuttaa, että pk-yritykset työllistävät yli 1,4 miljoonaa suomalaista ja ovat tärkeä kansantalouden moottori. Suomalaisyritysten yhteensä 434 miljardin euron liikevaihdosta noin 58 prosenttia syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus bruttokansantuotteesta on runsaat 40 prosenttia.

– Saksa on jo tehnyt päätöksen, jolla se vapauttaa valtio-omisteisen KfW-jälleenrakennuspankin antamaan jopa 550 miljardia euroa lainoja yrityksille, jotka ovat ajautumassa vaikeuksiin. Sveitsi taas on luvannut lähes 9,5 miljardin euron tukiohjelman yrityksille ja freelancereille, joihin koronaviruksen edellyttämät toimet osuvat kovimmin, Virkkunen huomauttaa.

– Tukipaketin oikeaa kohdentamista ja rahoituksen tarkkaa määrää on tässä vaiheessa vielä mahdotonta arvioida, mutta koronaviruksen vaatimissa tukitoimissa on joka tapauksessa kyse miljardiluokan päätöksestä. Olennaista on, että päätökset rahoituksen varaamisesta ja rakenteet sen tehokkaaseen kohdentamiseen tehdään mahdollisimman nopeasti.

Virkkusen mukaan tarvittavien toimien kirjo on laaja.

– EU-komissio kannusti jäsenmaita auttamaan koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneita pk-yrityksiään esimerkiksi palkkatuella, verojen ja sotumaksujen lykkäyksillä sekä maksamalla yritysten puolesta korvauksia kuluttajille, jotka ovat peruutusten vuoksi menettäneet jo maksetun lippunsa tai palvelunsa. Tämänkaltaisia toimia on tarpeen tehdä Suomessa niin, että ne ovat käytössä jo viikkojen, ei kuukausien päästä, Virkkunen sanoo.