Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Koronavirus voidaan torjua vain yhdessä
Kolumni

Koronavirus voidaan torjua vain yhdessä

Virusta ja pandemiaa on jo vuosia pidetty todennäköisenä uhkana kaikissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa riskiarvioissa. Siitä huolimatta koronaviruksen nopea leviäminen yllätti Euroopan.

Ensireaktiona EU-jäsenmaat käpertyivät akuutissa kriisissä sisäänpäin: sulkivat kiireesti rajojaan, haalivat suojavarusteita ja asettivat jopa kriittisille tarvikkeille vientikieltoja. Vasta viime päivinä on havahduttu tarpeeseen tehdä maiden välistä yhteistyötä. Yksikään maa ei yksin pysty nitistämään virusta.

Mielipidetiedustelujen mukaan Italiassa, johon koronakriisi iski ensimmäisenä pahimmin, vain joka neljäs kokee maansa saaneen kriisissä apua eurooppalaisilta kumppaneiltaan. Sen sijaan muutama muu on urakoinut siellä nyt näyttävästi. Kun Euroopan keskinäinen luottamus rakoilee, väleihin on aina tulijoita.

Kiina, jonka kyvyttömyys kieltää villieläinkauppa ja viikkojen salailu viruksen synnystä voidaan katsoa koko pandemian alkusyyksi, on kuljettanut Italialle näyttävästi apua, kuten kalustoa ja hoitohenkilöstöä. Paljon heikommaksi ei ole jäänyt Venäjä, joka lähetti Italiaan sotavoimansa tukemaan viruksen vastaisessa taistelussa. ”Dalla Russia con amore”, luki venäläisten sotilaskoneiden kyljessä. Rakkaudella Venäjältä.

Nyt Euroopan unionin jäsenmaiden on tiivistettävä rivejään koronan torjunnassa. Välineitä tähän on. Euroopan komissio on viime viikkoina ohjannut varoja lääketutkimukseen, laittanut liikkeelle suojavarusteiden ja muiden materiaalien yhteishankintoja sekä pyrkinyt varmistamaan elintärkeän tavaraliikenteen sujuvan pääsyn suljettujen sisärajojen yli.

Kuluneen viikon täysistunnossa päätimme Euroopan parlamentissa 37 miljardin irrottamisesta koheesiorahastoista koronakriisiin sekä solidaarisuusrahaston laajentamisesta kansanterveyteen.

Valtiontukisääntöjä ja budjettikuria on tilapäisesti höllennetty, jotta jäsenmaat voisivat vahvistaa sekä terveydenhuollon rahoitusta että tukea koronan iskemiä yrityksiä. EU-lainsäädäntöprosessia moititaan usein hitaaksi, mutta kriisin edessä se sai laajat toimenpiteet liikkeelle nopeasti.

Myös Euroopan pääkaupungeissa on herätty siihen, että tarvitsemme myös koronakriisissä toinen toisiamme, ja apua on lähetetty yli rajojen. Saksa ja Ranska purkivat lääketarvikkeiden vientikiellot EU-komission painostuksen seurauksena ja eräillä raja-alueilla koronapotilaita on otettu hoitoon myös toisen jäsenmaan puolelle, kun terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti alkaa täyttyä.

Euroopan keskuspankki on luvannut historiallisen suuren rahapoliittisen elvytyspaketin, ja euroalueen valtiovarainministerit ovat päässeet alustavaan sopuun Euroopan vakausmekanismin käytöstä kriisin edetessä. Tarpeellisia toimia kaikki, mutta myös osoituksia EU:n kyvystä reagoida kriisiin.

Koronavirus on akuuteimmillaan terveyskriisi, jonka vaikutukset ovat traagisia. Se ei kuitenkaan ole vain sitä. Viruksen vaatimat toimet ja jäsenmaiden reaktiot ovat luoneet viruksesta paitsi talouskriisin, myös eurooppalaisen luottamuskriisin, jossa usko yhteistyöhön rakoilee.

Terveyskriisi vaatii tiukkoja toimenpiteitä, mutta menee lopulta ohi. Se, millaiseen maailmaan heräämme seuraavana aamuna, on suoraan seurausta siitä, kuinka suureksi annamme eurooppalaisen talous- ja luottamuskriisin revetä.

Julkaistu Kouvolan Sanomissa 29.3.2020.