Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Vain tiede voi taltuttaa koronan
Uutiset

Vain tiede voi taltuttaa koronan

Koronakriisi on saanut ihmiset suorastaan ahmimaan tietoa: uutisia, ajankohtaisohjelmia, tiedeuutisia. Kansainvälinen tiedeyhteisö yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ponnistelee pandemian taltuttamiseksi kaikin keinoin. Mukana ovat virologien ja lääketieteen ammattilaisten lisäksi matemaatikot, tilastotieteilijät, IT-ammattilaiset sekä eri alojen osaajat mitä laaja-alaisimmin.

Uusimpia tutkimustuloksia janotaan ja julkaistaan lähes reaaliajassa kaikkialla maailmassa. Avuksi on valjastettu supertietokoneet, dataa kerätään ja analysoidaan hurjaa tahtia, mahdollista rokotetta kehitetään kymmenissä laboratorioissa ympäri maailmaa.

Korona on siirtänyt maailman muutamassa viikossa aivan uuteen asetelmaan. Se on myös osoittanut, että vain entistäkin nopeammalla ja avoimemmalla kansainvälisellä tutkimus- ja kehitysyhteistyöllä voidaan vastata maailmanlaajuisiin kriiseihin. Avointa dataa ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tarvitaan.

Euroopan unionin yhteinen lähtö koronakriisin alkuun oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Vaikka virusta ja pandemiaa on pidetty potentiaalisena uhkana kaikissa mahdollisissa Euroopan tulevaisuusskenaarioissa, näin nopeasti etenevä ja kaikkiin jäsenmaihin yhtä aikaa iskevä pandemia yllätti Euroopan täysin.

Ensireaktiona jokainen jäsenmaa lähti hätäisesti tekemään omia toimiaan, sulkemaan rajoja, asettamaan vientikieltoja ja matkustusrajoituksia. Vasta seuraavassa vaiheessa herättiin huomaamaan, ettei kukaan pysty virusta yksin nujertamaan.

Yksi Euroopan komission ensimmäisistä toimista oli irrottaa rahoitusta nimenomaan tutkimukseen. Tutkimusohjelma Horizonista ohjattiin yhdessä teollisuuden kanssa 140 miljoonan euron rahoitus hoitojen, rokotteen, testien ja lääketieteellisten järjestelmien kehittämiseen. Mukana on 17 projektia, joiden parissa puurtaa 136 kansainvälistä tutkimustiimiä. Samaan aikaan Euroopan komissio yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa suuntasi 80 miljoonan rahoituksen CureVacille koronarokotteen kehittämiseen. Yhtiö pyrkii aloittamaan rokotteen kliiniset testaukset kesäkuuhun mennessä.

Ratkaisuja haetaan myös startupeilta ja pk-yrittäjiltä. Uuden Euroopan innovaationeuvoston 164 miljoonan euron rahoitushakuun tuli ennätykselliset 4 000 hakemusta, joista 1 000 liittyi koronaviruksen torjuntaan. Toukokuussa valittavat yritykset saavat merkittävää rahoitusta ja tukea innovaationsa kehittämiseen ja tehokkaaseen skaalaamiseen.

Euroopan unionin päätöksenteossa kaikki muu on tältä keväältä väistynyt akuuttien koronatoimien tieltä. Nyt keskitytään hoitamaan viruksen aiheuttamaa kansanterveydellistä kriisiä ja yhä pahenevaa talouskriisiä. Muut päätökset on lykätty. Näiden mukana myös EU:n tuleva budjettikehys 2020–27, josta odotetaan päätöksiä vasta ensi keväänä.

Itselleni tärkein tulevaa budjettia koskeva linjaus on ollut nimenomaan tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisääminen. Euroopan parlamentti ajaa sen kasvattamista 50 prosentilla 120 miljardiin, mutta ainakaan tähän mennessä jäsenmaat eivät ole olleet tähän valmiita.

Viime vuosina kansainvälisessä politiikassa on näkynyt huolestuttava trendi, jossa tieteen merkitystä on usein vähätelty, ja tutkimustulokset on sivuutettu päätöksenteossa. Politiikassa on puhuttu totuudenjälkeisestä ajasta, post-truth -aikakaudesta, jossa mielipiteet ja tunteet ohittavat faktat. Koronavirus on palauttanut tähän järjestyksen ankaralla tavalla.

Nyt tiedettä ja tutkimusta arvostetaan. Sitä halutaan lisää. Tutkimuksesta halutaan tietoa. Tutkijoita halutaan kuulla. Vaikka aina on tiedetty, että vain laadukkaalla tieteellä ja tutkimuksella pystymme vastaamaan ihmiskunnan suuriin haasteisiin, koronavirus on todella konkreettisesti ja kouriintuntuvasti osoittanut sen. Toivottavasti tämä heijastuu tärkeisiin tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan budjettipäätöksiin sekä Euroopan että jäsenmaiden tasolla.

Kolumni Akavalaisessa 7.4.2020.