Koronavirus laittoi muutamassa viikossa Euroopan kevään uusiksi ja koko maailman uuteen asentoon. Meneillään on niin suuri kriisi, että emme tämän jälkeen jatka siitä mihin jäimme. Tulee olemaan aika ennen koronaa ja koronan jälkeen.

Vaikka kaikissa Euroopan skenaarioissa pandemiaa ja virusta pidettiin yhtenä todennäköisenä uhkana, näin nopeasti kaikkiin maihin etenevä epidemia yllätti Euroopan totaalisesti. Ensireaktiona akuutin kriisin iskiessä EU:n jäsenmaat alkoivat jokainen toimia hätäisesti yksin, sulkea rajojaan ja asettaa jopa vientikieltoja kriittisille lääkkeille ja tarvikkeille. Vasta seuraavassa vaiheessa havahduttiin huomaamaan, ettei kukaan pysty virusta yksin torjumaan.

Nyt apua annetaan ja sitä myös saadaan yli rajojen. EU-komissio on ohjannut varoja lääketutkimukseen ja käynnistänyt varusteiden ja laitteiden yhteishankinnat. Jäsenmaat ovat lähettäneet hoitohenkilökuntaa ja varusteita toisensa avuksi ja siirtäneet myös potilaita. Vaikeutena on, että koko Eurooppa on ennennäkemättömässä kriisissä yhtä aikaa, ja sama pula tarvikkeista ja huoli hoitopaikoista on kaikilla. Tässä eurooppalaisista yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Ensivaiheessa sekä Venäjä että Kiina ehtivät jo operoida näyttävästi epidemian runtelemassa Italiassa. Eivätkä varmasti mitenkään pyyteettömästi. Kriisin keskellä olemme nähneet kuinka riippuvainen koko maailma on Kiinan kapasiteetista tuottaa lisää suojatarvikkeita ja hengityslaitteita. Tilanne on paradoksaalinen, sillä vaarallisen viruksen leviämisen taustalla ovat juuri Kiinan villieläintorit ja alkuviikkojen salailu.

Varmaa on, että Euroopan huoltovarmuutta ja myös globaaleja tuotantoketjuja tullaan tämän kriisin seurauksena arvioimaan uudelleen.

Korona on ennen kaikkea terveyskriisi, mutta se tulee olemaan myös valtava taloudellinen kriisi. Taudin leviämiseen ja epidemian kestoon liittyvä epävarmuus tekee talouskehityksen ennustamisesta vaikeaa. Nyt arvioidaan 5-10 prosentin, paikoin jopa 20 prosentin BKT:n laskua. Se on valtava romahdus.

Tärkeintä on tukea yrityksiä ja työpaikkoja selviytymään seuraavista vaikeista kuukausista ja välttämään konkurssiaalto. Euroopan unionin valtiontuki- ja budjettikurisääntöjä on tilapäisesti höllennetty, mikä on avannut jäsenmaissa jo lähes kolmen biljoonan euron tuet yrityssektorille.

EU:n vakausmekanismi on otettu käyttöön, lanseerattu jäsenmaiden avuksi 100 miljardin työllisyysrahasto ja suunnattu yrityksille Euroopan investointipankin rahoitusta. Lisäksi Euroopan keskuspankki on käynnistänyt ennätyksellisen suuren 750 miljardin euron hätärahoituksen. Eurooppalaisia toimia tarvitaan vielä lisää. On selvää, että näissä ratkaisuissa myös Suomen on oltava vastuullisella tavalla mukana.

Suomi on saanut moneen muuhun maahan verrattuna pidettyä epidemian ensimmäiset viikot hyvin aisoissa. Näyttää, että on tehty pääosin oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan. Myös virheitä on tullut. Niistä pitää ottaa opiksi.
Asetetut tiukat liikkumisrajoitukset ovat samaan aikaan iskeneet kovaa yrityssektoriin. Hallitus on tuonut kiitettävästi yritysten tueksi erityisesti lainoitusta, mutta myös suoraa tukea niin pk-yrityksille kuin yksinyrittäjillekin.

Se on elintärkeää, mutta järjestetty moneen muuhun maahan verrattuna osin nyt niin byrokraattisesti, että iso siivu rahoituksesta hukkuu hallinnon rattaisiin. Suoraa tukea yritysten pelastamiseksi tarvitaan enemmän, erityisesti ravintola-alalle, joka suljettiin lakisääteisesti.

Pidän tärkeänä, että näissä vaativissa poikkeusoloissa kaikki puolueet, niin eduskunta, hallitus, presidentti, kunnat kuin yrityssektorikin pyrkivät tekemään mahdollisimman hyvää ja tiivistä yhteistyötä viruksen torjumiseksi. Jokaisella meillä on tässä tärkeä rooli.

Jonakin päivänä tämä kriisi on ohi. Millaiseen maailmaan Suomi ja Eurooppa silloin herää, on kiinni niistä toimista, joita nyt yhdessä teemme.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 14.4.2020.