Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan tänään kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa on välttämätöntä päästä sopuun ainakin alustavista askelmerkeistä, joilla koronaviruspandemian talousvaikutuksia pystyään Euroopassa rajoittamaan.

– Suomi on johdonmukaisesti ja hallituspohjasta riippumatta vastustanut sellaisia EU-tason järjestelyjä, joiden kautta jotkin jäsenmaat voisivat velkaantua ja jättää riskit kaikkien kannettavaksi. Se on ollut oikea linja, mutta koronan aiheuttamaan talouskriisiin Euroopan on vastattava yhdessä, Virkkunen sanoo.

Euroopan talouden ennakoidaan romahtavan tänä vuonna yli 10 prosentilla. Jos pandemia pitkittyy eikä maailmantalous lähde elpymään vielä syksyllä, talouskasvu voi jäädä negatiiviseksi tai hyvin hitaaksi myös seuraavina vuosina.

– Tämänpäiväinen Eurooppa-neuvosto on monella tapaa vedenjakaja. Jos kokouksessa saadaan aikaan yhteisymmärrys, joka tyydyttää sekä kriisistä pahiten kärsinyttä Italiaa että budjettikuria vahtivia pohjoisen maita, on se vahva viesti, että Eurooppa pitää pandemian keskellä yhtä, Virkkunen sanoo.

– Jos sen sijaan kokouksessa ei päästä sopuun ja eri maiden johtajat palaavat median eteen pettyneinä ja erimielisinä, olemme vakavan tilanteen edessä. Italiassa EU-kriittisyys on jo noussut dramaattisesti kriisin keskellä ja maan poliittinen kenttä suorastaan pursuaa vastuuttomia populisteja, jotka ovat valmiita maalaamaan kriisin EU:n epäonnistumiseksi. Se voi pahimmillaan aiheuttaa koko euroalueelle lisää epävakautta ja isoja ongelmia.

Virkkusen mukaan kokouksesta ei odoteta yhteistä julkilausumaa, vaan ainoastaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin lausuntoa sekä askelmerkkejä eri EU-tason kriisi-instrumenttien valmisteluun.

Virkkusen mukaan tavoiteltavan sovun tulisi rakentua kolmen peruspilarin varaan.

– Ensimmäinen on euroryhmässä jo sovittu paketti, jossa aktivoidaan Euroopan vakausmekanismi, nostetaan Euroopan investointipankin takausvaltuuksia ja luodaan uusi SURE-lainainstrumentti, josta jäsenvaltiot voivat hakea tukea kasvaneisiin työttömyyskuluihin. Nämä elementit Eurooppa-neuvoston tulisi hyväksyä jo tänään.

Virkkusen mukaan Euroopan vakausmekanismista tulisi myöntää lainaa pandemian aiheuttamiin terveydenhuoltokuluihin ilman ehtoja, mutta muihin kuluihin ehdollisesti niin, että lainaa saama maa sitoutuu vakauttamaan julkista talouttaan pitkällä tähtäimellä. Sitoumus talouden tasapainottamisesta tarjoaa edellytykset myös muiden tukimekanismien käytölle.

– Toinen pilari on kunnianhimoinen EU-budjetti, joka mahdollistaa jälleenrakennustyön koronakriisin jälkeen sekä vauhdittaa siirtymää kohti digitaalista ja hiilineutraalia taloutta. Tämän komission puheenjohtaja on luvannut esitellä ensi viikolla. Kolmas pilari on eurooppalainen elvytysrahasto, josta jäsenmaita tuettaisiin ensisijaisesti tai kokonaisuudessaan lainoilla. Rahaston koko tulisi liikkua lähellä 1000 miljardia euroa.

Virkkusen mukaan ”Marshall-rahastoksi” ajoittain kutsuttu elvytysrahasto voitaisiin mahdollisesti rahoittaa EU-komission ottamalla ja hallinnoimalla lainarahalla. Lainat taattaisiin unionin budjetista ja jäsenmaiden lisätakauksilla.

– Tämä olisi selkein, läpinäkyvin ja käyttökelpoisin tapa rahoittaa jälleenrakennuksen vaatimia investointeja. Se toisi mekanismin EU-tason demokraattisen valvonnan piiriin ja mahdollistaisi rahoituksen jakamisen hallitusti vain yhteisesti määriteltyihin tarkoituksiin. On selvää, että myös tämä malli lisää Suomen riskejä ja vastuita, mutta vähemmän kuin vaihtoehtonsa ja huomattavasti vähemmän kuin riski koko euroalueen romahtamisesta, Virkkunen sanoo.

Virkkunen pitää selvänä, että kriisipaketista ei vielä tänään päästä edes alustavan sopuun, mutta odottaa kokoukselta yhteistä tilannekuvaa, jossa asetetaan askelmerkit jatkoa ajatellen.

– Kriisi etenee nopeasti, joten myös EU-johtajien tulee nopeasti päästä yhteisymmärrykseen rahoituksen mekanismeista, sen tasosta ja valvonnasta. Työ vie aikaa, mutta vaatii jo nyt yhteisen tahtotilan siitä, että Eurooppa pitää kriisissä yhtä. Tänään olennaista on, että tuo tahtotila pystytään luomaan ja näyttämään myös kokousta seuraavalle yleisölle, Virkkunen arvioi.