Tänään vietetään kansainvälistä Stop food waste -ruokahävikkipäivää. Aihe on ajankohtainen pandemian keskelläkin: Koronarajoitukset ovat saattaneet monin paikoin ruuantuotannon vaikeuksiin, kun pula kausityöntekijöistä koettelee maanviljelijöitä. Tämä vaikuttaa istutuksiin, satoihin, elintarvikkeiden saatavuuteen ja hintoihin. Pandemialla on ruuantuotantoon isot globaalit vaikutukset: YK pelkää sen seurauksena akuutista nälänhädästä kärsivien ihmisten määrän jopa kaksinkertaistuvan.

Samanaikaisesti ruokaa kuitenkin tuhlataan: Koko maailman vuosittaisella ruokahävikillä ruokittaisiin jopa kaksi miljardia ihmistä. Pelkästään EU-alueella ruokaa heitetään vuosittain menemään 88 miljoonaa tonnia, 143 miljardin euron edestä. Se tarkoittaa että viidennes Euroopassa tuotetusta ruoasta menee hävikkiin. Se on valtavaa tuhlausta sekä talouden että ympäristön näkökulmasta.

Nyt ongelmaan on kuitenkin tartuttu tosissaan. Suomi yhdessä muiden EU-maiden kanssa on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Sekä Euroopan unioni että Suomi laativat parhaillaan myös omia tarkempia suunnitelmia ja tiekarttaa ruokahävikin vähentämiseksi ketjun joka kohdassa. Tänä vuonna EU-jäsenmaat alkavat myös raportoida omat ruokahävikkimääränsä, mikä tuo tarpeellista vertailutietoa.

Suurin työ on tehtävänä kotitalouksissa. Keskimäärin jokainen suomalainen heittää ruokaa menemään 23 kiloa vuodessa. Pelkästään tämä tuottaa ilmastopäästöjä saman verran kuin sata tuhatta henkilöautoa. Tässä olisi pienellä vaivalla korjausliike tehtävissä.

Edelleen tarvitaan myös uusia innovaatioita ruokahävikin vähentämiseksi kaupoissa, ravintoloissa ja suurkeittiöissä. Suomessa suurta menestystä on saanut niinkin yksinkertainen asia kuin kauppojen ilta-alet ruuille, joiden päiväys on menossa umpeen. Tämä sinänsä varsin luonteva keksintö on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Toivottavasti idea laajentaa myös muualle maailmaan.

Samoin kouluruokailun ja ravintoloiden ylijäämäannoksia on lähdetty myymään ja lahjoittamaan uusilla tavoilla. Alalle on syntynyt palveluja ja innovaatiota, kuten ruokapalvelujen toiminnanohjausratkaisu Aromi, Hävikkimestari-sovellus sekä ruokajätteen automaattiseen mittamiseen keskittyvä Biovaaka Oy. Vinkkejä kotien tähteiden käyttämiseen löytyy verkosta runsaasti, hyvinä esimerkkeinä Saa syödä! -sivusto sekä ruokabloggaajien Hävikistä herkuksi -facebook-sivu. Hävikkitalkoisiin voi osallistua myös muun muassa käyttämällä suomalaisia ResQ ja Lunchie -ruoka-appeja tai vaikkapa tilaamalla ostokset Fiksuruoka-sivustolta.

Koko elintarviketuotannon jalostusarvoa voidaan tulevaisuudessa kasvattaa erottamalla sivuvirroista ainesosia esimerkiksi kosmetiikka- ja terveystuotteisiin. Jätteen vähentämisessä, kierrätyksessä ja raaka-aineiden uudelleenkäytössä on vain voitettavaa. Parhaimmillaan ruokajätteistä ja niiden sivuvirroista syntyy uusia tuotteita ja liiketoimintaa, ympäristöä säästäen. Jokainen kuluttaja on tässä tärkeässä roolissa.

Kolumni julkaistu Uusi Suomi -blogissa 29.4.2020.