Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Korona muuttaa matkailua
Kolumni

Korona muuttaa matkailua

Matkailu joutui ensimmäisenä elinkeinosektorina koronan kouriin, ja arvioiden mukaan myös toipuu kaikkein hitaimmin. Juuri nyt tärkeintä on ohjata suoraa tukea alan yrityksille, jotta päästään seuraavien epävarmojen kuukausien yli. Jo maaliskuussa yöpymisten määrä väheni Suomessa 47 prosenttia, ja sen jälkeen matkailupalveluiden kysyntä on liikkumisrajoitusten vuoksi ollut miltei nollissa.

Nyt Euroopassa mennään kesää kohti, ja koronarajoituksia asteittain puretaan. Silti isoja toiveita ei ole kansainvälisen matkailun nopeasta paluusta. Tämä on koko Euroopan taloudelle iso isku, ja niin myös Suomelle.

Viime vuodet matkailuala on ollut Suomessa huimassa kasvussa. Sekä kansainvälisten matkailijoiden määrä että vientiin rinnastettava matkailutulo ehtivät kaksinkertaistua 2000-luvulla. Matkailu nousi jo viidenneksi suurimmaksi vientialaksi. EU-tasolla matkailun merkitys taloudessa on vieläkin suurempi. Alan osuus unionin yhteenlasketusta BKT:stä on 10 prosenttia, ja 12 prosenttia EU:n työvoimasta saa siitä elantonsa. Monissa Etelä-Euroopan maissa matkailu on ylivoimaisesti suurin elinkeino.

Jotta ala voisi toipua koronan tuomasta iskusta, Euroopan on toimittava yhdessä ja koordinoidusti. EU-komissio julkaisi toukokuussa laajan suosituspaketin matkailun turvallisesta asteittaisesta avaamisesta. Matkustamista suositellaan vain niiden maiden välillä, joissa epidemiatilanne on hallinnassa ja tautitilanne samanlainen. Tärkeintä on edetä terveys edellä.

Koronasta kärsivän matkailualan on arvioitu tarvitsevan selviytyäkseen 500 – 1500 miljardia euroa tukea. Euroopan keskuspankki on käynnistänyt 750 miljardin euron hätärahoituksen, ja EU-budjetista on suunnattu tukea jäsenmaille ja yrityksille. EU-komissio on höllentänyt valtiontuki- ja kilpailusäännöksiä, jotta jäsenmaat voisivat kansallisesti tukea vaikeuksiin joutuneita yrityksiä. On harmillista, että Suomessa näitä tukipäätöksiä on veivattu jo viikkoja.

EU:n kuluttajasuoja-asetuksen mukaan matkustajalla on oikeus vaatia peruuntuneen matkan hinta takaisin. Käytännössä takaisinmaksu on ollut monille matkanjärjestäjille mahdotonta. Matkustajille on tarjottu myös mahdollisuutta saada korvaus myöhemmin käytettävänä voucherina. Vapaaehtoisena menettelynä tämä on mahdollista, mutta EU-komissio suosittelee jäsenmaita takaamaan matkanjärjestäjien tarjoamat voucherit konkurssien varalta. Tästä myös Suomen tulisi tehdä päätökset.

Samaan aikaan kun alaa on tuettava akuutissa kriisissä, on varauduttava myös pitemmän aikajänteen muutoksiin. On arvioitu, ettei matkailu enää palaa ennalleen. Ihmisten arvojen ja asenteiden uskotaan kriisin seurauksena muuttuvan, ja etenkin massaturismin tulleen tiensä päähän.

Tämä on kuitenkin Suomelle mahdollisuus. Meidän perinteiset matkailuvalttimme: maailman puhtain hengitysilma, puhdas juomavesi, luonto, rauha, turvallisuus, luotettavat toimijat, hyvin toimiva infrastruktuuri ja hallinto ovat epävarmassa maailmassa isoja vetovoimatekijöitä. Ne kaikki tekevät Suomesta mielenkiintoisen ja turvallisen matkailumaan. Se on nyt ja jatkossa iso valtti.

Teksti julkaistu Kainuun Sanomissa 20.5.2020