Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Erasmusta ei voi etäyhteydellä korvata
Kolumni

Erasmusta ei voi etäyhteydellä korvata

Koronakriisi on aiheuttamassa maailmanlaajuisen oppimisen kriisin. Yli 90 prosentilla maailman koululaisista ja opiskelijoista koulut ovat olleet tänä vuonna suljettuna, osalla kuukausia. Opettajat, oppilaat ja perheet ovat venyneet uskomattomiin suorituksiin etäopetuksessa. Samalla korona-aika on nostanut esiin suuret erot alueiden ja koulujen välillä. Suomessa etäopetusta on pystytty järjestämään melko hyvin, mutta tilanne ei ole näin hyvä edes kaikkialla Euroopassa.

Puutetta on sekä infrastruktuurista että digitaalisen opetuksen valmiuksista. EU-maissakin joka kymmenes talous on kokonaan ilman internet-yhteyttä. Arvioiden mukaan joissakin maissa jopa kolmannes oppilaista jäi koronasulkujen aikana tyystin vaille opetusta. On selvää, että tätä oppimisen kuilua joudutaan kuromaan kiinni pitkään.

Euroopan tasolla huomio on koronakriisistä toipumisessa kiinnittynyt erityisesti digitaalisten valmiuksien vauhdittamiseen. Tulevalla viikolla komissio julkistaa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman, josta halutaan entistä kunnianhimoisempi digitaitojen ja -koulutuksen strategia.

Yksi Euroopan parlamentin tärkein koulutuspoliittinen tavoite on ollut tulevina vuosina kasvattaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia kansainväliseen Erasmus-vaihtoon ja harjoitteluun. Koronakeväästä Erasmus-opiskelijat lopulta selvisivät yllättävänkin hyvin, sillä noin puolet vaihdossa olleista yli 100 000 opiskelijasta pysyi tekemään vaihtojaksonsa loppuun. Koronarajoitusten tuoman epävarmuuden vuoksi opiskeluvaihdoissa on kuitenkin tänä syksynä siirrytty pääosin virtuaalimalliin.

Kun opiskelijoiden fyysinen kansainvälinen liikkuvuus on hetkeksi käytännössä pysähtynyt, Erasmus-ohjelmasta suunnataan täsmätukea juuri etä- ja monimuoto-opetuksen kehittämiseen kaikilla koulutusasteilla sekä kulttuurin ja luovien alojen tukemiseen. Molempiin on menossa parhaillaan ylimääräiset sadan miljoonan euron Erasmus-haut. Toivottavasti myös Suomessa näihin mahdollisuuksiin tartutaan.

Tavoitteena kuitenkin Erasmuksen osalta on, että ensi vuonna myös fyysinen opiskelijaliikkuvuus pääsisi taas koko Euroopassa vauhtiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja uuteen kulttuurin tutustuminen on niin keskeinen osa opiskeluvaihtoa, ettei sitä voi pitkän päälle etäyhteyksillä korvata.

Parhaillaan Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välillä käydään ratkaisevia neuvotteluja vuosien 2021–27 EU:n rahoituskehyksestä. Tähän Euroopan parlamentti on ajanut Erasmus-ohjelman kolminkertaistamista 41 miljardiin euroon. Tavoitteena on erityisesti laajentaa vaihtomahdollisuuksia korkeakoulujen lisäksi myös toiselle asteelle.

Valitettavasti jäsenmailta ei ole tullut riittävää ymmärrystä. Heinäkuussa EU-maiden päämiehet ja -naiset päättivät elvytyspaketin yhteydessä kannastaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen ja vastoin EU-parlamentin tahtoa leikkasivat rutkasti sekä koulutuksen Erasmus-ohjelmasta että tutkimuksen HorizonEurope-ohjelmasta. Tästä käydään tiukkaa vääntöä, sillä Euroopan parlamentin kantana on kasvattaa näitä ohjelmia merkittävästi. Vain investoimalla koulutukseen ja osaamiseen Eurooppa voi jatkossa menestyä.

Julkaistu Akavalaisessa 29.9.2020.