Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Kamppailu oikeusvaltiosta
Kolumni

Kamppailu oikeusvaltiosta

Oikeusvaltioperiaatteesta on tulossa tämän syksyn tiukin polittinen vääntö Euroopan unionissa. Aihe on hiertänyt EU-jäsenmaiden välejä jo vuosia. Osana budjettineuvotteluja tähän voidaan saada nyt ratkaisu. Tai vaihtoehtoisesti menettää mahdollisuus seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi, ja sen myötä ehkä kokonaan. Se olisi dramaattisen huono käänne.

Moni suomalainen on viime vuosina kysynyt, miksi esimerkiksi Puolan tai Unkarin kehitykseen ei puututa. Miten Euroopan unionissa voi olla maita, missä rajoitetaan lehdistönvapautta, tieteen vapautta, kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia tai tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta? Miten voi olla maita, jossa vähemmistöjä ahdistellaan, korruptio rehottaa, väärinkäytöksiä ei tutkita ja tuomiot voivat olla mielivaltaisia. Vastaus on, että tällaisen tilanteeseen ei ole aikanaan Euroopan unionissa varauduttu.

Liittyessään Euroopan unioniin jokainen jäsenmaa on sitoutunut yhteisiin perusarvoihin: demokratiaan, vapauteen, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon. Oikeusvaltiossa julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia koskevia arvoja ja on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa.

Jäseneksi pyrkiviltä mailta tämän toteutumista myös seurataan ja valvotaan tiukkaan. Mutta tilanteeseen, jossa joku Euroopan unionin jäsenmaa alkaakin jo jäsenenä ollessaan luisua pois demokratian ja vapauden tieltä, ei ole varauduttu. Siksi siihen ei ole ollut myöskään kunnollisia välineitä puuttua. Ei lakeja tai sääntöjä.

Vähäisetkin säännöt ovat edellyttäneet päätöksissä kaikkien muiden EU-maiden yksimielisyyttä. Kuten tunnettua, viime vuosina juuri Unkari ja Puola ovat tukeneet päätöksissä toisiaan, eikä tarvittavaa yksimielisyyttä ole saavutettu.

Itse pidän kaikkein tehokkaimpana keinona EU:n rahahanan katkaisemista oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta mailta.

On aivan sietämätöntä, että me rahoitamme isosti maita, jossa toimittajat, tuomarit, poliisit tai tutkijat eivät voi vapaasti työskennellä ilman poliittista painostusta. Ei sellaista voi hyväksyä.

Kun Suomi 25 vuotta sitten liittyi Euroopan unionin jäseneksi, halusimme liittyä osaksi vapaiden läntisten demokratioiden yhteisöä. Tämän puolesta itsekin silloin kampanjoin. Nyt tätä Euroopan yhteistä liberaalin demokratian arvoperustaa ja siihen sitoutumista todella vakavasti koetellaan.

Vaikka Euroopalla on paljon muitakin haasteita: juuri nyt akuuteimpana koronapandemian taltuttaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja lähialueiden vakauttaminen, pidän unionin tulevaisuuden kannalta kaikkein vakavimpana uhkana kääntymistä pois demokratian arvoista.

Euroopan komissio on samasta asiasta huolissaan. Esitellessään EU:n budjettikehyksen vuosille 2021-27 se esitti myös uutta asetusta, jolla tukien myöntäminen sidottaisiin jatkossa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tämä oli tärkeä askel. Euroopan parlamentissa lakiesitys sai heti laajan tuen. Jäsenmaiden kesken käsittely ei ole ollut yhtä sopuisaa. Nyt Saksa on kompromissina tuonut pöydälle täysin vesitetyn ehdotuksen, jossa lähinnä korruptio olisi EU-tuella kielletty mutta muutoin ei oikeusvaltiorikkomuksiin pystyttäisi puuttumaan. Näin löperöä lakia EU-parlamentti ei voi hyväksyä.

Tästä tullaan käymään kovaa vääntöä seuraavat viikot. Aikapainetta neuvotteluun tuo ratkaisun sitominen elpymispakettiin ja tulevaan vuosien 2021-27 rahoituskehykseen. Näistä on kova paine saada lopulliset päätökset, jotta satojen miljardien elvytysinvestoinnit voisivat lähteä käyntiin.

EU-parlamentti on kuitenkin linjannut, ettei hyväksy rahoituspakettia ellei oikeusvaltioperiaatetta tiukenneta. Unkari puolestaan on todennut ettei hyväksy rahoituspakettia jos oikeusvaltioperiaatetta tiukennetaan.

Lähtökohtaisesti ollaan siis aikamoisessa jumissa, ja osa eteläisen Euroopan maista alkaa jo kiirehtiä päätöksentekoa jotta saisivat pian elpymisrahoitusta käyttöön. Tässä tilanteessa on kuitenkin pidettävä tiukka linja. Ellei rahoitussääntöjä nyt saada raiteilleen, on varmaa että osassa jäsenmaita luisu kohti autoritäärisuutta jatkuu. Ja se on vaarallinen suunta.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 20.10.2020.