Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Kyberturvallisuuden merkitys aliarvioidaan edelleen
Tiedote

Kyberturvallisuuden merkitys aliarvioidaan edelleen

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan Euroopan varautuminen kyberturvallisuusuhkiin on puutteellista. Helsingissä sijaitsevan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen julkaiseman tiedon mukaan kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet koronapandemian aikana Euroopassa jopa 200 prosentilla.

Virkkusen mukaan käynnissä on kaksi selvää trendiä, jotka lisäävät kyberuhkien määrää ja vakavuutta.

– Olemme siirtymässä kohti hyperkytkeytynyttä yhteiskuntaan, jossa useat yhteiskunnan kriittiset toiminnot luottavat jatkossa tietoverkkoihin. Lisäksi pandemia on muuttanut myös rikollisuuden muotoja kohti digitaalista maailmaa. Siksi on tärkeää, että kyberturvallisuuteen kiinnitetään huomiota paljon nykyistä enemmän, vaikka uuden teknologian tulo saataville onkin lähtökohtaisesti hyvin positiivinen asia, Virkkunen sanoo.

Virkkunen sanoo seuranneensa huolestuneena uutisointia Psykoterapiakeskus Vastaamon vakavasta tietomurrosta, jossa terveystietoja on levitetty Tor-verkossa.

– Kyse on ihmisten kaikkein henkilökohtaisimmista tiedoista, joiden ei koskaan pitäisi päästä leviämään tällä tavalla. Asia on erittäin vakava. Valitettavasti tällaisten uhkien määrä kuitenkin nousee, jos emme nosta varautumistasoamme, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mukaan kyberturvallisuusuhkien lisääntyminen haastaa perinteistä turvallisuuspoliittista ajattelua, sillä uhkiin vastaaminen vaatii aiempaa vahvempaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

– Kyberuhat ovat nykyisin sekä valtiollisia että rikollisryhmien aiheuttamia. Myös hyökkäysten kohteeksi joutuvat jatkuvasti sekä julkishallinnon toimijat että yksityinen sektori. Siksi yhteistyö on aiempaa tärkeämpää. Meillä on tästä Suomessa hyvät ja pitkät perinteet sekä maailmanluokan kyberturvallisuusosaamista, eli kaikki mahdollisuudet onnistua, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mukaan kyberturvallisuus on noussut viime vuosina vahvasti myös EU:n agendalle. Viime vuonna voimaan astuneen kyberturvallisuusasetuksen lisäksi toimia on esitelty muun muassa 5G-verkkojen turvallisuutta ja EU:n yhteisiä kyberturvallisuuspakotteita koskien.

– Kesällä ministerineuvosto hyväksyi ensimmäiset kyberrikosten seurauksena määrätyt EU-pakotteet. Julkinen valta alkaa hiljalleen heräämään haasteeseen, mutta pelkään pahoin, että näemme vielä useita näkyviä kyberrikoksia, ennen kuin uhan todellisuus ymmärretään riittävän laajasti.

Erityisesti monen pk-yrityksen varautuminen kyberuhkiin on Virkkusen mukaan puutteellista, vaikka juuri ne ovat iskun sattuessa kaikkein haavoittuvimpia.

– Jopa 60 prosenttia kyberrikoksen uhriksi joutuneista pk-yrityksistä ajautuu sen seurauksena konkurssiin, mutta samalla vain harvat yritykset ovat ottaneet käyttöön riittäviä suojauksia. Riittävät kyberturvallisuusinvestoinnit ovat yrityksille tulevaisuudessa yhä välttämättömämpiä, sillä uhkien määrä ja vaikeustaso kasvavat nopeasti, Virkkunen sanoo.