Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on tyytyväinen Euroopan parlamentin ja jäsenmaita edustavan EU:n neuvoston sopimiin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäyksiin.

EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevassa parlamentin ja neuvoston neuvottelutuloksessa niin sanottujen lippulaivaohjelmien rahoitus kasvaa 16 miljardilla eurolla. Lippulaivaohjelmia ovat esimerkiksi tutkimusohjelma Horisontti Eurooppa, vaihto-opiskeluohjelma Erasmus+ sekä täysin uusi terveyspolitiikkaa koordinoiva EU4Health -ohjelma.

Molempien lainsäädäntöinstituutioiden on vielä hyväksyttävä kokonaisuus, ennen kuin uusi monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021 –2027 voi astua voimaan.

– Rahoituksen taso ei ole se, mitä parlamentti on vaatinut, mutta politiikassa on voitava elää myös epätäydellisten kompromissien kanssa. Erityisen tyytyväisen olen siihen, että parlamentti sai neuvotteluissa nostettua tutkimus- ja innovaatiorahoituksen määrärahoja merkittävästi, Virkkunen sanoo.

– Eurooppalaisen tiedeyhteisön tuki on ollut tässä ratkaiseva tekijä. Kun jäsenmaiden ministerit leikkasivat kriittisen tärkeää Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, tiedeyhteisö asettui parlamentin tueksi vaatimaan rahoituksen palauttamista. Tällä on ollut valtava merkitys ja tiedeyhteisö ansaitsee lopputuloksesta suuren kiitoksen, Virkkunen kiittää.

Budjettisovun ehtona on edelleen rahojen käytön sitominen oikeusvaltiomekanismiin.

– Oikeusvaltioneuvotteluissa viime viikolla syntyneen neuvottelutuloksen myötä EU-rahojen maksu voidaan jatkossa keskeyttää, mikäli jokin jäsenmaa ei noudata oikeusvaltioperiaatetta. Tällainen tilanne on todennäköisesti edessä ainakin Unkarissa ja Puolassa, jos maiden hallitukset eivät korjaa toimintaansa.

– Jos jäsenmaiden hallitukset olisivat saaneet päättää keskenään ilman parlamenttia, oikeusvaltiomekanismi olisi jäänyt löperöksi ja tärkeiden eurooppalaisten ohjelmien rahoitus merkittävästi nykyistä pienemmiksi. Näiden ongelmien korjaaminen on ollut kokoomuksen europarlamentaarikkojen ja EPP-ryhmän tärkeä prioriteetti, jossa olemme nyt liikkuneet aivan oikeaan suuntaan, Virkkunen sanoo.

Virkkunen huomauttaa, että suuri osa EU-budjetista käytetään edelleen alue- ja maataloustukiin. Hän olisi toivonut nyt saavutettua rohkeampia investointeja esimerkiksi puolustusyhteistyöhön, infrastruktuurihankkeisiin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin.

– Nousemme pandemian luomasta talouskuopasta vain tekemällä rohkeita investointeja nouseviin teknologioihin sekä luomalla Eurooppaan toimivat digitaaliset sisämarkkinat, jossa yrityksillä on tilaa kasvaa.