Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Sotilaita kannattelemassa EU:n lippua.
Kolumni

EU tarvitsee lisää vauhtia puolustukseen

Euroopan unionin puolustusyhteistyö otti Jean-Claude Junckerin johtaman EU-komission aikana nopeita harppauksia. Moni asiantuntija totesi, että viiden vuoden aikana edettiin enemmän kuin edeltävän viidenkymmenen yhteensä.

Junckerin komission aikana EU muun muassa käynnisti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) sekä perusti Euroopan puolustusrahaston. Erityisesti PESCO-hanke on EU-puolustuksen alalla poikkeuksellinen, sillä se sisältää useita osallistujamaita sitovia oikeudellisia velvoitteita. Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvat maat ovat muun muassa sitoutuneet kasvattamaan kansallisia puolustusbudjetteja, investoimaan enemmän puolustustutkimukseen ja –teknologiaan, kehittämään strategisesti tärkeitä valmiuksia sekä osallistumaan puolustusteolliseen yhteistyöhön.

Kun Junckerin seuraajaksi valittiin vuosi sitten silloinen Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen, moni toivoi saman tahdin jatkuvan. Alkukin oli lupaava. Von der Leyenin puheenjohtajaohjelmassa otetaan askelia kohti todellista eurooppalaista puolustusunionia, vahvistetaan Euroopan puolustusrahastoa sekä tuodaan määräenemmistöpäätöksenteko unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Myös puolustusteollisen yhteistyön luvattiin etenevän. Tarvetta sille on, sillä EU-maiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin, mutta jäsenmaat tekevät puolustusinvestoinnit edelleen pitkälti erillään. Erillisiin hankkeisiin ja hankintoihin hukkuu turhaan resursseja.

EU:n yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvioitu tänä syksynä kattavasti EU-komission toimesta, ja myös Euroopan parlamentti linjasi oman kantansa Pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä lokakuun alussa. Parlamentti painottaa PESCO:n kehittämisessä nykyistä operatiivisempaa painopistettä sekä etenemistä strategisten, mutta kokoluokaltaan toteuttamiskelpoisten projektien kautta. Esimerkiksi PESCO:n puitteissa toteutettavilla johtamisjärjestelmä- ja logistiikkahankkeilla voidaan luoda perusta entistä integroidummalle eurooppalaiselle puolustukselle.

Hyvien hankkeiden eteneminen on kuitenkin jäämässä toivottua hitaammaksi. Syy on raha: EU:n pitkän aikavälin budjetista sovitaan seitsemän vuoden kausissa, joista seuraava alkaa tulevan vuoden alussa. Siinä puolustushankkeiden rahoitus jää kauas lupaillusta. Esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus, jolla oli tarkoitus rahoittaa suuria sotilaskäytön kannalta merkittäviä infrastruktuurihankkeita, on supistunut vain murto-osaan alkuperäisestä. Jokaisella neuvottelukierroksella rahoituksesta on hioutunut palanen pois.

Tavoite todellisesta EU:n puolustusunionista etenee jatkossakin, mutta tahti on hidastunut. Uusien hankkeiden sijaan katse onkin nyt suunnattava siihen, miten olemassa olevista rakenteista saadaan kaikki irti.

Julkaistu ruotuväki-lehdessä 19.11.2020.