Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Laillisuus ja demokratia varmistettava myös digimaailmassa
Kolumni

Laillisuus ja demokratia varmistettava myös digimaailmassa

Muuttunut mediaympäristö uhkaa demokratian perustuksia niin maailmalla kuin myös meillä Suomessa.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyneet levottomuudet ovat vain yksi tuore esimerkki sosiaalisen median vaikutuksista demokratiaan ja ihmisten luottamuksen horjumiseen. Väärä tieto leviää helposti netissä ja somealustojen algoritmit entisestään muokkaavat keskustelukulttuuria kärjistämistä ja vastakkainasettelua suosivaan suuntaan.

Digimaailman säännöt ovat pitkään muovautuneet somealustojen omien kaupallisten intressien pohjalta. Näiden alustojen taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että keskeisimmät säännöt on syytä paaluttaa vahvemmin lainsäädäntöön.

Tätä olemme nyt digitaalisia palveluja koskevalla EU-lainsäädännöllä tekemässä.

Toimin Euroopan parlamentissa teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana, kun digitaalisia palveluita koskevaa tuoretta lakiesitystä aletaan nyt käsitellä.

Työsarka on haastava: on reagoitava olemassa oleviin haasteisiin, mutta samalla myös ennakoitava teknologian ja markkinan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Edellinen samaa kokonaisuutta koskenut EU-laki on ollut voimassa jo yli 20 vuotta, joten nyt tehtävän sääntelyn on oltava tulevaisuuskestävää.

Digitaalisia palveluita koskevassa lakiesityksessä EU-komissio esittää useita tapoja, joilla parannetaan ihmisten perusoikeuksien suojaa verkossa ja luodaan verkkoalustoille nykyistä vahvempi avoimuus- ja vastuullisuusvelvoite.

Netissä tulee jatkossa noudattaa samoja eurooppalaisia arvoja kuin muussakin elämässä: demokratiaa, sananvapautta, ihmisoikeuksia.

Se mikä on yhteiskunnassa laitonta, on sitä myös verkossa. Koskien sekä tavaroita, palveluita että sisältöjä.

Lakiesitys sisältää muun muassa velvoitteita laittoman sisällön poistamiseksi, yrityskäyttäjien jäljitettävyydestä, tavoista riitauttaa yritysten moderointipäätöksiä ja tutkijoiden pääsystä yritysten dataan.

Maailman suurimpana markkinana EU on oikea taso digijättien sääntelyyn, sillä tämän kokoista markkinaa ei ole kellään varaa ohittaa. Unionin asettamat säännöt ja standardit laajenevat usein myös globaaliksi normiksi.

Columbian yliopiston suomalaisprofessori Anu Bradford on nimennyt ilmiön Bryssel-efektiksi – valtiot kopioivat EU-standardeja ja yritykset noudattavat niitä myös unionin ulkopuolella, vaikka juridista velvoitetta siihen ei olisikaan.

Digitaalisia alustoja koskevan sääntelyn ohella merkittävä vaikutus tulevaisuuden demokratiakehitykseen on digitaalisten markkinoiden kirittämisessä kohti laajempaa kilpailua ja eettisyyttä sekä ihmisten kriittisen teknologialukutaidon kehittymisessä.

Hyvä koulutus, kansalaisten lukutaito, digiosaaminen ja laadukas vapaa media ovat tärkeimpiä tapoja torjua disinformaatiota, propagandaa ja valeuutisia. Vapaat ja rehelliset vaalit sekä tiedotusvälineiden vapaus ovat keskeisiä demokratian pilareita, joita Euroopassakin tulee jatkuvasti puolustaa. Näiden turvaamiseksi komissio on valmistellut Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen sekä kestävämpien demokratioiden rakentaminen.

Sosiaalisessa mediassa piilee myös merkittävä positiivinen demokratiapotentiaali, jos näissä toimissa onnistutaan.

Julkaistu Aamulehdessä 31.1.2021.