Liikennesuunnitelmasta tuli kylmä suihku ydinverkon kehittämiselle

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan hallituksen tänään julkaisemasta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmasta puuttuu kunnianhimoa. Vaalikautta pidemmän suunnitelman laatimista hän pitää positiivisena, sillä se mahdollistaa tehokkaamman EU-rahoituksen hakemisen, kunhan hankkeisiin sitoudutaan kansallisesti.

– Suomen liikennepolitiikasta on Brysselistä katsottuna puuttunut pitkäjänteisyyttä, jonka kautta voisimme tehokkaammin vaikuttaa EU:n rahoitusohjelmien kriteereihin sekä saada paremmin rahoitusta Suomen liikennehankkeille. Tästä näkökulmasta 12-vuotinen suunnitelma on tervetullut. Sen sisältö on kuitenkin kylmä suihku Suomen ydinverkoille, Virkkunen sanoo.

Hallituksen Liikenne 12 -suunnitelmassa muun muassa viitataan mahdollisuuteen hakea EU-komissiolta poikkeusta liikenneverkon laatuvaatimuksista. Virkkusen mukaan kyse olisi erityisesti valtatie 4:n kehittämisvaatimusten alentamisesta.

– Nelostie kuuluu Euroopan strategisiin liikenneyhteyksiin eli TEN-T ydinverkkoon. Se on myös Suomelle valtateistä merkittävin, eli maan tärkein rahtiliikenteen valtatie ja keskeinen vienti- ja tuontiliikenteen reitti. Tien kautta kulkee myös suuri määrä linja-autoliikennettä. Tällä hetkellä nelostie kuitenkin täyttää sille asetetut eurooppalaiset laatuvaatimukset vain 40 prosenttisesti. Koko välillä Jyväskylästä Tornioon on useita uudistustarpeita, Virkkunen sanoo.

Kriteerit tulisi EU-sääntöjen mukaan täyttää kokonaisuudessaan vuoteen 2030 mennessä.

– Tämä vaatii investointeja tien kehittämiseen, joista hallitus haluaa liikennesuunnitelman perusteella nyt luistaa. Tekniseltä kuulostava kirjaus poikkeuksen hakemisen mahdollisuudesta tarkoittaa käytännössä sitä, että liikenneverkkoon ei aiota investoida riittävästi, jotta EU-kriteerit täyttyisivät. Samaa kertoo myös hankkeisiin varatun kansallisen rahoituksen taso, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mielestä on vaarallista, jos hallitus heittää liikenneinvestoinneissa hanskat tiskiin nyt heti uuden seitsenvuotisen EU-rahoituskauden alkaessa. Hän arvioi, että uusi Verkkojen Eurooppa –rahoitusohjelma ei sulje pois mahdollisuutta saada EU-rahoitusta esimerkiksi valtatie 4:n kehittämiseen, vaikka hallitus liikennesuunnitelmassaan näin toteaa. Virkkunen toimi ohjelmaa rakennettaessa Euroopan parlamentin pääneuvottelijana.

– Sen sijaan, että haetaan keinoja luistaa liikenneväylien parannuksista, hallituksen pitäisi keskittää nyt kaikki tarmonsa näiden investointien vauhdittamiseen ja hakea niihin myös EU-rahoitusta. Nyt alkaneella rahoituskaudella eurooppalaisessa infrarahoituksessa painotetaan erityisesti liikenneverkkojen, puhtaan energian ja modernin digitalisaation entistä vahvempia synergioita. Näitä olisi myös nelostiellä löydettävissä, Virkkunen painottaa.

– Rahaa ei kuitenkaan saa, jos sitä ei hae, vaan hallitus suoraan omissa liikennesuunnitelmissaan toteaa, että EU-kriteereitä ei edes yritetä täyttää.