Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Lehdistönvapautta on puolustettava
Kolumni

Lehdistönvapautta on puolustettava

Maanantaina 3. toukokuuta vietetään kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Lehdistöllä on liberaalissa demokratiassa elintärkeä rooli vallan vahtikoirana sekä disinformaation torjujana. Jos lehdistönvapaus heikkenee, samalla heikkenevät myös toimittajien mahdollisuudet tutkia ja paljastaa kansalaisille julkisen vallan väärinkäytöksiä ja korruptiota. Vapaa ja monipuolinen lehdistö on oikeusvaltion paras itsepuolustus.

Kansainvälisesti kehitys ei kuitenkaan näytä hyvältä. Toimittajat ilman rajoja –järjestön vuosittaisen lehdistönvapausindeksin perusteella lehdistönvapaus maailmassa on viime vuosina heikentynyt, ja koronapandemia on tätä vielä entisestään voimistanut.

Erityisen huolissaan pitää olla monen Euroopan unionin jäsenmaan sijoituksesta vertailussa. Kun oikeusvaltio, demokratia, sananvapaus ja ihmisoikeudet on kirjattu EU:n tärkeimpiin perusarvoihin, pitäisi sen pohjalta kaikkien jäsenmaiden olla maailman kärkeä lehdistönvapaudessa. Näin ei kuitenkaan ole.

Huonoin tilanne on Bulgariassa, joka vajonnut 180 maan listauksessa sijalle 112, Brasilian ja Indonesian väliin. Unkari tipahti kolme paikkaa sijalle 92, ja matalille sijoille jäivät myös Kroatia (56), Puola (64), Kreikka (70) ja Malta (81).

Maiden kehno sijoitus vertailussa kertoo samaa karua kieltä kuin Euroopan komission syksyllä julkaisema oikeusvaltioraportti, jossa oli ensimmäistä kertaa oli komission toimesta arvioitu jokaisen EU-maan oikeusvaltion tilaa ja vapaan median toimintaedellytyksiä.

Molemmat raportit huomioivat monen EU-maan heikon tilanteen. Bulgariassa toimittajia on uhkailtu, häiritty ja pahimmassatapauksessa jopa pahoinpidelty.

Unkarissa hallitusta kritisoineita mediakanavia on suljettu ja toimittajat joutuvat harjoittamaan yhä tiukempaa itsesensuuria. Maltalla johtavia poliitikkoja ja virkamiehiä syytetään toimittaja Daphne Caruana Galizian murhatutkinnan hidastamisesta.

Lehdistönvapausindeksin mukaan koronapandemiaan liittyvät toimet ovat olleet merkittävä syy lehdistönvapauden heikkenemiseen entisestään. Esimerkiksi Unkarissa hallituksen valtaa lisänneen pandemialain seurauksena toimittajia on uhkailtu syytteillä valeuutisten levittämisestä ja pääsyä valtiollisiin dokumentteihin on rajoitettu. Koronakriisin väistyessä on elintärkeää varmistaa, että tilapäiset keinot eivät jää pysyvästi käyttöön.

Vaikka Suomi lehdistönvapausvertailussa kuului maailman kärkimaihin heti Norjan jälkeen, ei pidä tuudittautua siihen etteikö meilläkin olisi epäkohtia. Kriittistä, tutkivaa ja monipuolista journalismia tarvitaan, ja päättäjien on journalistista vapautta puolustettava silloinkin kuin uutisointi olisi ehkä itselle epämieluisaa.

Viime vuonna hyväksytty EU:n oikeusvaltiomekanismi taloudellisine sanktioineen on askel oikeaan suuntaan myös lehdistönvapauden puolustamiseksi, mutta ei yksinään riitä. Kyse on unionin keskeisimmistä perusarvoista, mutta myös kansainvälisestä uskottavuudesta. Mikäli EU ei kykene varmistamaan vapaan lehdistön toimintaedellytyksiä jäsenmaissaan, voiko se olla vakavasti otettava toimija kansainvälisessä kontekstissa?

Lehdistönvapaus ja oikeusvaltio eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niitä on puolustettava aktiivisesti ja niiden murentamiseen on reagoitava päättäväisesti. Vapaa, moninainen mediakenttä on puolustamisen arvoinen, niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Kirjoitus julkaistu Kalevassa 3.5.2021