Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Kiinan sillanpääasema rapauttaa EU-päätöksentekoa
Tiedote

Kiinan sillanpääasema rapauttaa EU-päätöksentekoa

Kiinan vaikutusvalta eräissä EU-maissa on noussut kriittisen pisteen yli, arvioi Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa istuva meppi Henna Virkkunen (kok.). Virkkusen mukaan Kiinan kasvanut valta uhkaa rapauttaa EU:n ulkopoliittista päätöksentekoa.

– EU-maiden ulkoministereillä on jo vuosia ollut vaikeuksia saavuttaa yhteisymmärrystä useista Kiinaa koskevista kysymyksistä. Näitä ovat olleet muun muassa tilanne Etelä-Kiinan merellä sekä Kiinan ihmisoikeustilanne. Viimeisin esimerkki on Hongkongia koskeva päätöslauselma, josta ei maanantaina saatu aikaan yhteisymmärrystä, Virkkunen sanoo.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas kritisoi Unkaria ulkoministerikokouksen jälkeen suorasanaisesti. Maasin mielestä Unkarin päätös olla hyväksymättä päätöslauselmaa, joka tuomitsee Kiinan toimet Hongkongissa, oli ”täysin käsittämätön”.

Virkkusen mukaan EU:n Kiina-päätöksenteossa ilmenneet ongelmat eivät johdu yksin Unkarista, mutta hän on huolestunut Kiinan kasvavasta vaikutusvallassa maassa.

– Kiina on ostanut Unkarista Eurooppaan oman sillanpääasemansa, josta se pystyy yksimielisyysvaatimuksen seurauksena lamauttamaan koko unionin päätöksentekoa. On kestämätöntä, että yksi jäsenmaa voi pitää panttivankinaan koko EU:n ulkopoliittista linjaa suhteessa Kiinan kaltaiseen supervaltaan, Virkkunen sanoo.

EU:n ulkopoliittiset päätökset tehdään yksimielisesti, kun suuri osa muista EU-päätöksistä tehdään ministerineuvostossa määräenemmistöllä. Määräenemmistöllä päätettäessä EU:n neuvosto hyväksyy aloitteen, jos sitä kannattaa vähintään 55 prosenttia jäsenmaista ja näissä jäsenmaissa asuu vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.

Virkkusen mukaan määräenemmistöpäätöksiä tulisi lisätä myös ulkopolitiikassa.

– Ulkoministeri Maasin kommentit osoittavat tilanteen tulehtumisen, sillä nyt nähty julkinen ja suora kritiikki on täysin poikkeuksellista. Ulkoministerikokouksen konsensuskulttuuri ja kompromissivalmius näyttävät ainakin osin rapautuneen Unkarin toiminnan seurauksena. Tämä on huolestuttava kehityskulku, joka sopii huonosti yhteen sen kanssa, että päätökset on edelleen tehtävä yksimielisesti.

Virkkusen mielestä EU:n täytyy päivittää Kiina-strategiansa vastaamaan tämän päivän todellisuutta, jossa Kiina ajaa pitkäjänteisesti omia strategisia intressejään myös Euroopassa ja sen lähialueilla.

– Kiinan nousu globaaliksi supervallaksi on kansainvälisen politiikan tämän vuosisadan suurin mullitus. Se vaatii EU:lta kokonaisvaltaista Kiina-strategiaa, jonka osana ajattelemme uudelleen ne moninaiset riippuvuussuhteet, joita Euroopan ja Kiinan välille on viimeisten vuosikymmenten aikana syntynyt, Virkkunen sanoo.

– Kiinalla on erittäin vahva asema monien kriittisten komponenttien ja raaka-aineiden tuotannossa. Eurooppalainen tuotanto on erittäin riippuvaista Kiinasta ja tätä meidän tulisi pystyä hiljalleen purkamaan. Protektionismi ei ole oikea vastaus, mutta Kiina ei ole demokratia eikä länsimaiden kaltainen avoin markkinatalous, vaan autoritäärinen ja keskusjohtoinen supervalta, joka ei peittele valtapyrkimyksiään.