EU:n ja Kiinan investointisopimus pysähtyi EU-parlamentissa

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan Euroopan unionin ja Kiina välisen investointisopimuksen hyväksymisprosessi on pysähtynyt. Taustalla on Euroopan parlamentin myöhemmin tänään hyväksymä päätöslauselma, jossa se kieltäytyy käsittelemästä sopimusta, kunnes Kiinan eurooppalaisia päättäjiä vastaan asettamat pakotteet on purettu. Päätöslauselmalla on parlamentin suurimpien ryhmien tuki, joten se hyväksytään selvällä enemmistöllä.

– Investointisopimus vaatii voimaan tullakseen Euroopan parlamentin hyväksynnän, eikä parlamentti aio nykyisessä tilanteessa ottaa sopimusta käsittelyyn. Näin sopimuksen eteneminen on todellisuudessa pysähtynyt. Tämä on valitettavaa, sillä sopimusta on erityisesti elinkeinoelämän piiristä toivottu pitkään, mutta nykyisessä tilanteessa se on ainoa mahdollinen ratkaisu, Virkkunen sanoo.

Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti katsoo hyväksymisprosessin pysähtyneen Kiinan pakotepäätösten seurauksena. Ehdoksi sopimuksen käsittelylle asetetaan useisiin europarlamentaarikkoihin kohdistuvien pakotepäätösten purkaminen.

– Sopimus sai heti tuoreeltaan kovaa kritiikkiä, jota Kiina on omilla toimillaan vahvistanut. Yksi vedenjakaja prosessissa on ollut Kiinan päätös kohdistaa henkilöpakotteita useisiin europarlamentaarikkoihin sekä parlamentin ihmisoikeusasioita käsittelevään alivaliokuntaan, Virkkunen sanoo.

– Kun EU kohdisti pakotteita ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleviin viranomaisiin, Kiina vastasi kohdistamalla pakotteita aiheesta puhuneisiin poliitikkoihin ja tutkijoihin. Tämä herätti laajaa tyrmistystä parlamentissa ja on myös nyt tehdyn päätöksen taustalla.

Virkkusen mukaan investointisopimuksen käsittelyn jäädyttäminen on nykyisessä tilanteessa tosiasioiden tunnustamista, sillä edellytyksiä sopimuksen hyväksymiselle ei toistaiseksi ole.

– EU:n tavoitteena on ollut sopimuksella parantaa eurooppalaisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille sekä lisätä reilua kilpailua ja läpinäkyvyyttä. Sopimus olisi tältä osin askel oikeaan suuntaan, mutta siinä on myös monia puutteita. Ilmeisin näistä on, että sopimus ei pidä sisällään edes pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden tuontikieltoa. Oma kysymyksensä on myös, kuinka tehokkaasti näitä kirjauksia pystyttäisiin ylipäätään toimeenpanemaan, Virkkunen arvioi. 

Virkkusen mukaan EU:n tulisi käyttää parlamentin päätöksestä seuraava aikalisä Kiina-politiikkansa kokonaisvaltaiseen uudelleenarviointiin.

– Meidän on vältettävä protektionistista suhtautumista maailmankauppaan, mutta emme voi olla liian monella sektorilla riippuvaisia yhdestä valtiosta. Kun Euroopassa on arvioitu eri kriittisten komponenttien ja raaka-aineiden osalta sitä, miten ja kenestä olemme riippuvaisia, tulokset ovat olleet huolestuttavia, Virkkunen sanoo.

Euroopan komission arvion mukaan jopa yli puolet EU:lle kriittisen tärkeistä tuontihyödykkeistä tulee Kiinasta.

– Kun tätä faktaa tarkastelee Kiinan vahvan talouskasvun, strategisten ulkomaisten investointien, yhä aggressiivisemman ulkopolitiikan ja autoritäärisen hallintomallin valossa, on aivan selvää, että meidän täytyy käynnistää Euroopassa kokonaisvaltainen Kiina-politiikan uudelleenarviointi. Neuvotellun investointisopimuksen hyväksyminen voi lopulta olla osa tätä, mutta se ei missään nimessä voi olla ainoa yhteiseurooppalainen toimi suhteessa Kiinaan, Virkkunen arvioi.