Suomessa vietetään parhaillaan Pride-viikkoa, joka hienolla tavalla nostaa esiin ja juhlistaa ihmisoikeuksia ja monimuotoisuutta. Tämä on todella tärkeä teema, ja ansaitsee kaiken tuen ja huomion.

Vaikka Suomessa voidaan tänä vuonna juhlistaa sitä, että homouden dekriminalisoinnista on kulunut onneksi jo 50 vuotta ja homous poistettiin 40 vuotta sitten mielenterveysluokituksesta, työtä yhdenvertaisuuden edistämisessä riittää vielä paljon. Kyse on ennenkaikkea kulttuurista ja asenteista, mutta edelleen myös lainsäädännöstä.

Tästä näkyvin ongelma on translain uudistus, jota Suomessa hallitus ei ole jostakin kumman syystä kyennyt edistämään. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut jo vuonna 2017, että Suomen nykyinen vaatimus pakkosterilisaatiosta sukupuolenkorjauksen yhteydessä on ihmisoikeuksien vastainen. Muista EU-maista vastaava vaatimus löytyy Suomen lisäksi enää Kyprokselta, Latviasta, Romaniasta, Slovakiasta ja Tšekistä. Tämä ei ole se joukko, jossa Suomen kuuluisi olla. Jokaiselle tulee taata oikeus päättää juridisesta sukupuolestaan ilman tällaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Monissa EU-maissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on valitettavasti vieläkin heikompi. Kehityksen vauhdittamiseksi EU-komissio julkaisi marraskuussa 2020 historian ensimmäisen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian, jossa se ehdottaa lukuisia EU- sekä kansallistason toimia muun muassa viharikoksiin puuttumiseen, sateenkaariperheiden oikeuksien turvaamiseen ja asianmukaiseen sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen.

Ikävää takapakkia näihin tavoitteisiin EU:n sisällä otettiin aivan muutama viikko sitten, kun Unkarissa parlamentti hyväksyi lain, joka kieltää tiedon jakamisen seksuaalivähemmistöistä tai sukupuolenkorjauksesta alle 18-vuotiaille. Laki siis käytännössä estää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavien järjestöjen toteuttamasta kasvatustoimintaa ja viestintää Unkarissa. Tällainen vähemmistön oikeuksien rajoittaminen on räikeässä ristiriidassa Euroopan unionin perusarvojen kanssa.

Olikin rohkaisevaa nähdä, kuinka vahvasti useissa eri jäsenmaissa on reagoitu Unkarin toimintaan, EM-jalkapallokentiltä aina EU-neuvostoon asti. 17 jäsenmaata, mukaan lukien Suomi, vaativat viime viikolla Unkarilta yhteiskirjeellä syrjimättömyyttä ja muistuttivat, että suvaitsevaisuus ja kunnioitus ovat yhteisen eurooppalaisen projektin ytimessä. Jäsenmaat vaativat myös komissiota viemään Unkarin toiminnan EU-tuomioistuimeen. EU-parlamentti käsittelee Unkarin tilannetta ensi viikon täysistunnossa Strasbourgissa.

Komissio on nyt paljon vartijana, kun se alkaa toteuttaa oikeusvaltiomekanismia, jonka perusteella EU-rahoitusta voidaan evätä unionin perusarvoja rikkovilta jäsenmailta. On selvää, että EU ei voi rahoittaa arvojensa vastaista toimintaa, johon kuuluvat oleellisesti yhdenvertaisuus, sananvapaus ja vähemmistöjen oikeuksien vaaliminen. Elvytyspaketin varoja ei myöskään pidä siirtää Unkarin hallinnon käyttöön ennen kuin maan oikeusvaltiotilanne on kohentunut ja syrjivä laki on kumottu. Samoin meidän on nyt käynnistyneessä Euroopan tulevaisuuskonferenssissa löydettävä keinot, joilla ihmisoikeuksien ja perusarvojen toteutuminen voidaan nykyistä paremmin varmistaa kaikissa jäsenmaissa.

Unkarin esimerkki on tärkeä osoitus siitä, että Pridelle on tarvetta. Asenteita on muutettava, ennakkoluuloja torjuttava ja yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia vaalittava, niin Euroopassa kuin maailmalla. Jo saavutettuihin oikeuksiin ei pidä tuudittautua, vaan niitä on oltava valmis puolustamaan, myös Pride-kuukauden ulkopuolella.

Teksti on julkaistu Uudessa Suomessa 3.7.2021