Vihreä siirtymä vaatii valtavia sijoituksia teollisuuteen
Glasgow’n ilmastokokouksesta on esitetty vaihtelevia mielipiteitä, ja lopputulosta on kutsuttu sekä menestykseksi että karvaaksi tappioksi. On kuitenkin selvää, että kokouksessa saavutettu lopputulos tulee määrittelemään sen, kuinka korkealle maapallon lämpötila tulee kuluvan vuosisadan aikana nousemaan.
On ennennäkemätöntä, että ilmastosopimus tunnustaa fossiilisten polttoaineiden keskeisyyden ilmastonmuutoksen etenemisessä. Myös vaatimus asteittaisesta luopumisesta hiilen ja tehottomien fossiilisten polttoaineiden tuista voidaan nähdä edistysaskeleena.
On myös lupaavaa, että Kiina ja Yhdysvallat julistivat haluavansa syventää ilmastoyhteistyötään. Nämä kaksi maata kun ovat kaksi maailman suurinta hiilidioksidipäästöjen aiheuttajaa. Elinympäristömme muuttuu, mutta meillä on vielä mahdollisuus estää radikaalimmat muutokset. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole ainoa käynnissä oleva muutos, sillä myös poliittisella tasolla muutosta on ilmassa ilmastodiplomatian suhteen. Näitä emme saa jättää huomiotta.
EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä
Pääministerit ja valtionpäämiehet ovat sitoutuneet tavoittelemaan tasapainoa, jossa maat sitovat yhtä paljon hiiltä ilmakehästä kuin ne sitä tuottavat. Tämä tunnetaan tuttavallisemmin hiilineutraaliutena. EU on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä, toiset maanosat ovat valinneet myöhempiä ajankohtia.
Karkeasti sanottuna ilmastokokous on asettanut kaikille maailman valtioille suuntaviivan luopua hiilestä energianlähteenä. Tämä tapahtuu aikana, jolloin teknologia kehittyy yhä nopeammin. Hiilestä luopuminen tarkoittaa uuden aikakauden alkua, jossa tulemme käyttämään polttoaineina yhä enenevissä määrin vetyä ja muita uusia polttoaineita. Myös uusiutuvien energianlähteiden, kuten aurinkoenergian ja tuulivoiman kustannusten alentamisessa piilee valtava potentiaali.
Hiilineutraaliustavoitteet, innovaatiot, tutkimus ja digitalisaatio tulevat luomaan tulevaisuudessa valtavia mahdollisuuksia. Tähän muutokseen meidänkin on varauduttava. Ainut tehtävämme ei ole hillitä ilmastonmuutosta, vaan myös pysyttävä kilpailukykyisenä globaalilla tasolla. Hiilineutraalius ja digitalisaatio eivät ole ainoastaan työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään, vaan niille on syntymässä valtava markkinarako.
Kilpailukykyinen teollisuus takaa myös korkealaatuiset työpaikat
Globaali kilpajuoksu hiilineutraaliuteen ja digitalisaatioon on alkanut ja Eurooppa on jo jäänyt jälkeen. Meidän on toimittava nyt. EU:ssa teollisuuden parissa työskentelee 35 miljoonaa ihmistä, ja se kattaa noin 16 prosenttia EU:n jäsenmaiden talouksista. Kilpailukykyinen teollisuus takaa myös korkealaatuiset työpaikat. Kiina ja Yhdysvallat ovat selkeästi suurimmat kilpailijamme. Bidenin hallinto ottaa digitaalisen ja vihreän siirtymän hyvin tosissaan, ja näkee sen mahdollisuutena vahvistaa Yhdysvaltojen globaalia kilpailukykyä. Yhdysvallat sijoittaa valtavia summia tähän muutokseen, mutta Eurooppa näkee ne edelleen puhtaasti sääntelykysymyksinä.
Eurooppalainen teollisuus saa osakseen yhä enemmän sääntelyä ja hallintoa, kun taas Yhdysvallat panostaa valtavia summia teollisuuden kehittämiseen.Viime kesänä Yhdysvaltojen senaatti ehdotti 250 miljardin dollarin panostusta maan innovaatioita ja kilpailukykyä kehittävään Build Back Better ohjelmaan seuraavan viiden vuoden ajalle. Tämä sisältää 120 miljardin dollarin rahoitusosuuden suoraan tieteeseen ja tutkimukseen.
Vaikka ohjelma vesitettäisiinkin kongressissa, tulee olemaan ennennäkemätön investointi vihreiden ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi. EU:n säännökset, kuten digimarkkinasäädös, digipalvelusäädös tai Fit for 55 -lainsäädäntöpaketti eivät koskaan voi kilpailla suoraan tällaisten investointien kanssa.
Euroopan teollisuus nostettava keskeiseen rooliin
Jos Eurooppa vain sääntelee ja unohtaa investoimisen, tulemme häviämään globaalin kilpajuoksun. Euroopan vihreä ja digitaalinen siirtymä tulee onnistumaan vain, jos Euroopan teollisuus on keskeisessä roolissa osana suunnitelmaa. On ehdottoman tärkeää, että kohtelemme vihreitä, digitaalisia ja teollisuuteen liittyviä tavoitteitamme kuin ne olisivat toisistaan riippuvaisia.
Kaikki nämä tavoitteet tulee tuoda yhteen konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi. Tuemme kunnianhimoisia tavoitteita, kuten vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitetta. On kuitenkin välttämätöntä, että pysymme realistisina ja autamme teollisuuttamme kehittämään johtavia hiilineutraaleita teknologioita Euroopassa.
Meidän tulee varmistaa, että meidän ilmastosääntelymme ei työnnä osaa teollisuudenaloista toisiin maanosiin. Julkisen rahoituksen ja kannusteiden tulee olla linjassa teollisuusstrategiassa asetettujen päämääriemme kanssa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kiireellinen ja ehdottoman tärkeä tehtävä, mutta haluamme myös, että Euroopan teollisuus pysyy ja kehittyy Euroopassa. Tämä on ainut varma tapa, jolla takaamme korkeatasoiset työpaikat kansallisillemme ja tuleville sukupolville. Tätä tavoitetta emme saa unohtaa.
Henna Virkkunen, europarlamentaarikko (kok, EPP)
Christian Ehler, europarlamentaarikko (CDU, EPP)
Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 28.12.2022.