Glasgow’n ilmastokokouk­sesta on esitetty vaihtele­via mielipiteitä, ja lopputulosta on kutsuttu sekä menestykseksi että karvaaksi tappioksi. On kuitenkin selvää, että kokouksessa saavutettu lopputulos tulee määrittelemään sen, kuinka korkealle maapallon lämpötila tulee ku­luvan vuosisadan aikana nou­semaan.

On ennennäkemätöntä, et­tä ilmastosopimus tunnustaa fossiilisten polttoaineiden kes­keisyyden ilmastonmuutoksen etenemisessä. Myös vaatimus asteittaisesta luopumisesta hii­len ja tehottomien fossiilisten polttoaineiden tuista voidaan nähdä edistysaskeleena.

On myös lupaavaa, että Kiina ja Yhdysvallat julistivat halua­vansa syventää ilmastoyhteis­työtään. Nämä kaksi maata kun ovat kaksi maailman suurinta hiilidioksidipäästöjen aiheut­tajaa. Elinympäristömme muuttuu, mutta meillä on vielä mahdol­lisuus estää radikaalimmat muutokset. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole ainoa käyn­nissä oleva muutos, sillä myös poliittisella tasolla muutosta on ilmassa ilmastodiplomatian suhteen. Näitä emme saa jättää huomiotta.

EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä

Pääministerit ja valtionpäämie­het ovat sitoutuneet tavoitte­lemaan tasapainoa, jossa maat sitovat yhtä paljon hiiltä ilma­kehästä kuin ne sitä tuottavat. Tämä tunnetaan tuttavallisem­min hiilineutraaliutena. EU on asettanut tavoitteekseen hiili­neutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä, toiset maanosat ovat valinneet myö­hempiä ajankohtia.

Karkeasti sanottuna il­mastokokous on asettanut kaikille maailman valtioille suuntaviivan luopua hiilestä energianlähteenä. Tämä ta­pahtuu aikana, jolloin tek­nologia kehittyy yhä nope­ammin. Hiilestä luopuminen tarkoittaa uuden aikakauden alkua, jossa tulemme käyttä­mään polttoaineina yhä ene­nevissä määrin vetyä ja mui­ta uusia polttoaineita. Myös uusiutuvien energianlähtei­den, kuten aurinkoenergian ja tuulivoiman kustannusten alentamisessa piilee valtava potentiaali.

Hiilineutraaliustavoitteet, in­novaatiot, tutkimus ja digita­lisaatio tulevat luomaan tule­vaisuudessa valtavia mahdol­lisuuksia. Tähän muutokseen meidänkin on varauduttava. Ainut tehtävämme ei ole hil­litä ilmastonmuutosta, vaan myös pysyttävä kilpailu­kykyisenä globaalilla tasolla. Hiilineutraalius ja digitalisaatio eivät ole ainoastaan työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään, vaan niille on syntymässä val­tava markkinarako.

Kilpailukykyinen teollisuus takaa myös korkea­laatuiset työpaikat

Globaali kilpajuoksu hiili­neutraaliuteen ja digitalisaa­tioon on alkanut ja Eurooppa on jo jäänyt jälkeen. Meidän on toimittava nyt. EU:ssa teollisuuden paris­sa työskentelee 35 miljoonaa ihmistä, ja se kattaa noin 16 prosenttia EU:n jäsenmaiden talouksista. Kilpailukykyinen teollisuus takaa myös korkea­laatuiset työpaikat. Kiina ja Yhdysvallat ovat selke­ästi suurimmat kilpailijamme. Bidenin hallinto ottaa digitaa­lisen ja vihreän siirtymän hyvin tosissaan, ja näkee sen mahdol­lisuutena vahvistaa Yhdysval­tojen globaalia kilpailukykyä. Yhdysvallat sijoittaa valtavia summia tähän muutokseen, mutta Eurooppa näkee ne edelleen puhtaasti sääntely­kysymyksinä.

Eurooppalainen teollisuus saa osakseen yhä enemmän sääntelyä ja hallin­toa, kun taas Yhdysvallat pa­nostaa valtavia summia teolli­suuden kehittämiseen.Viime kesänä Yhdysvaltojen senaatti ehdotti 250 miljar­din dollarin panostusta maan innovaatioita ja kilpailukykyä kehittävään Build Back Better ­ohjelmaan seuraavan viiden vuoden ajalle. Tämä sisältää 120 miljardin dollarin rahoitus­osuuden suoraan tieteeseen ja tutkimukseen.

Vaikka ohjelma vesitettäisiinkin kongressissa, tulee olemaan ennennäkemätön investointi vihreiden ja digitaa­listen ratkaisujen kehittämiseksi. EU:n säännökset, kuten digimarkkinasäädös, digipalvelusäädös tai Fit for 55 ­-lain­säädäntöpaketti eivät koskaan voi kilpailla suoraan tällaisten investointien kanssa.

Euroopan teollisuus nostettava keskeiseen rooliin

Jos Eurooppa vain sääntelee ja unohtaa investoimisen, tu­lemme häviämään globaalin kilpajuoksun. Euroopan vihreä ja digitaa­linen siirtymä tulee onnistu­maan vain, jos Euroopan teol­lisuus on keskeisessä roolissa osana suunnitelmaa. On eh­dottoman tärkeää, että kohte­lemme vihreitä, digitaalisia ja teollisuuteen liittyviä tavoittei­tamme kuin ne olisivat toisis­taan riippuvaisia.

Kaikki nämä tavoitteet tulee tuoda yhteen konkreettisiksi toimenpide-ehdotuksiksi. Tuemme kunnianhimoisia tavoitteita, kuten vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitetta. On kuitenkin välttämätöntä, että pysymme realistisina ja autam­me teollisuuttamme kehittä­mään johtavia hiilineutraalei­ta teknologioita Euroopassa.

Meidän tulee varmistaa, että meidän ilmastosääntelymme ei työnnä osaa teollisuudenalois­ta toisiin maanosiin. Julkisen rahoituksen ja kan­nusteiden tulee olla linjassa teollisuusstrategiassa asetet­tujen päämääriemme kanssa. Ilmastonmuutoksen hillit­seminen on kiireellinen ja ehdottoman tärkeä tehtävä, mutta haluamme myös, että Euroopan teollisuus pysyy ja kehittyy Euroopassa. Tämä on ainut varma tapa, jolla takaam­me korkeatasoiset työpaikat kansallisillemme ja tuleville sukupolville. Tätä tavoitetta emme saa unohtaa.

Henna Virkkunen, europarlamentaarikko (kok, EPP)

Christian Ehler, europarlamentaarikko (CDU, EPP)

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 28.12.2022.