Tänään 8.6. vietetään maailman merien päivää. Meret ovat arvokas ja erottamaton osa planeettamme elonkehää, josta hyödymme niin taloudellisesti, kulttuurillisesti kuin ympäristöllisestikin. Maailman meret toimivat liikenneverkkona ja virkistyspaikkana, mutta ennen kaikkea muodostavat tärkeän ekosysteemin tuhansille eläville olennoille.

Tämä huomioidaan myös tänään julkaistussa YK:n merentutkimuksen vuosikymmenen Suomen toimeenpanosuunnitelmassa. Suunnitelman tavoitteena on, että yhteiskunnassa ymmärretään meriekosysteemien ja merten arvo yhä kokonaisvaltaisemmin, ja että tietoa meristä käytettäisiin päätöksenteosta yhä laajemmin hyödyksi. Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä.

Luontoarvojen lisäksi modernille yhteiskunnalle merten rooli logistisena valtaväylänä on korvaamattoman tärkeä. Maailmassa oli vuonna 2021 lähes 50 000 kauppa-alusta, jotka kuljettavat joka vuosi yli 10 miljardin tonnin edestä rahtia. Tämä on 80 prosenttia kaikesta maailmassa kuljetetusta rahdista. Ilman näitä aluksia globaalit toimitusketjut pysähtyisivät ja monet arkiset itsestäänselvyydet jäisivät kuljettamatta.

Meriliikenne on keskeisenä kohteena myös EU:n parhaillaan käsittelemässä Fit for 55 -ilmastolakipaketissa. Ja syystäkin, sillä meriliikenne aiheuttaa yli miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt vuosittain. Se on noin kolme prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Päästövähennysten ja meriliikenteen elintärkeän roolin yhteensovittaminen taloudellisesti kestävällä tavalla on ehdottoman tärkeää. Samaan aikaan kun on vähennettävä päästöjä tehokkaasti, on varmistettava ettemme tee ratkaisuja jotka romuttaisivat Euroopan kilpailukykyä ja siirtäisivät vain liikenteen päästöineen muualle. 

Nyt meriliikenne kulkee lähes yksinomaan fossiilisten polttoaineiden varassa. Tähän on saatava muutos. Uusi FuelEU Maritime -asetus tulee velvoittamaan varustamot asteittain lisäämään vähänpäästöisten polttoaineiden osuutta liikennöidessään EU-alueella. Vuonna 2025 osuus olisi 2% ja vuonna 2030 6% nousten asteittain siten, että vuonna 2050 myös meriliikenne olisi ilmastoneutraali. 

Suomen kuljetusten kannalta on välttämätöntä, että meriliikenteen päästöjä koskevissa EU-lainsäädännöissä huomioidaan erikseen talviolosuhteet. Jääluokitetut alukset ovat painavampia ja käyttävät enemmän polttoainetta. Alun perin komission esityksissä ei tätä oltu huomioitu, mutta EU-parlamentissa olemme saaneet talvimerenkulun vaatiman kompensaatiomallin lisättyä sekä tänään keskiviikkona äänestettävään ETS-päästökauppalakiin, että myöhemmin päätettävän FuelEU Maritime -polttoaineasetukseen. Tässä suomalaismepit ovat tehneet hyvää yhteistyötä. 

On tärkeää edistää uusia innovaatiota puhtaamman meriliikenteen eteen. Tulevaisuudessa rahti ja ihmiset liikkuvat meriteitse yhä kestävämmin esimerkiksi e-polttoaineiden ja uusien propulsioteknologioiden avulla, ja ilmasto ja luonto kiittävät. Näiden puhtaiden teknologioiden kehittämisessä myös suomalaisyritysten kannattaa olla etunenässä.