Kokomuus­meppien kolme täkyä parlamentin loppukauteen

Euroopan parlamentin istuntokausi on kääntymässä pian loppusuoralle. Viisivuotisen kauden aikana on ehtinyt tapahtua paljon, ja usein rutiininomaiselta sekä puuduttavalta näyttävä lainsäädäntötyö on ollut hyvin poikkeuksellista tällä kaudella. Prioriteetteja on laitettu uusiksi esimerkiksi koronapandemian, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan sekä siitä seuranneen energiakriisin seurauksena. Viimeistä vuotta Euroopan parlamentissa leimaavat näiden ohella ja näistä johtuen erityisesti Ukrainan tilanne sekä talous- ja oikeusvaltiokysymykset.

Euroopan turvallisuutta ja omavaraisuutta vahvistetaan

Tänä keväänä tuli vuosi täyteen Venäjän silmitöntä hyökkäyssotaa Ukrainaa kohtaan. Tämän sodan aikana Euroopan unioni, yhdessä länsiliittouman kanssa, on osoittanut ennennäkemätöntä yhtenäisyyttä Venäjään kohdistuneiden sanktioiden asettamisessa ja Ukrainan auttamisessa. EU on päättänyt jo yhteensä kymmenestä pakotepaketista sekä yhdessä jäsenmaiden kanssa antanut 72 miljardia euroa tukea Ukrainalle. Näitä toimia on edelleen jatkettava ja vahvistettava, jotta sota saadaan loppumaan ja jälleenrakennus voi alkaa.

Tuoreimpana tekona EU on luvannut toimittaa miljoona ammusta Ukrainaan vuoden sisällä. Eurooppalaista ammustuotantoa vahvistetaan, mikä on samalla myös osa strategiseen autonomiaan tähtääviä toimenpiteitä. Euroopan unioni pyrkii vähentämään riippuvuuksia muista maailman maista ja alueista esimerkiksi energian, teknologian ja raaka-aineiden aloilla, mikä lisää turvallisuutta. Venäjän hyökkäys onkin vauhdittanut myös Euroopan vihreää siirtymää, kun jäsenmaat pyrkivät nyt nopeasti korvaamaan fossiilisista tuontienergiaa omalla vähäpäästöisellä energialla.

Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka nojaa edelleen vahvasti siihen, että suurin osa EU-maista, nyt myös Suomi, ovat Nato-maita. EU:n ja Naton välisen työnjaon selventäminen onkin edelleen työn alla. Historiallisesta näkökulmasta katsottuna EU on rauhanprojekti, mutta maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen se on ottanut kuluneella kaudella askelia kohti sotilaallisempaa roolia, esimerkiksi hankkiessaan rauhanrahaston avulla aseita Ukrainaan. Roolin muuttuminen ei käy käden käänteessä, mutta tie kohti yhtenäisempää eurooppalaista puolustuspolitiikkaa kohti on avattu. Tekoja turvallisuuden, vakauden ja strategisen autonomian eteen tarvitaan myös ensi kaudella.

Talouskasvu entistä kestävämmälle pohjalle uusien kriisien varalle

Alkuvuosi on ollut kylmää kyytiä globaalille taloudelle. Energiakriisi, kiihtyvä hintojen ja korkojen nousu sekä taantuman uhka ovat olleet jokaisen eurooppalaisen arjessa läsnä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi viime vuoden loppupuolella, että talousnäkymien suhteen pahin on vasta edessä. IMF leikkasi maailmantalouden kasvuennustettaan vuodelle 2023 kolmesta prosentista 2,7 prosenttiin. Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut merkittävästi energian ja ruoan hintaan globaalisti, millä Venäjä pyrkii taktisesti sotkemaan maailmanmarkkinoita vielä pitkään.

Komissio esitti huhtikuussa ehdotuksensa EU:n taloussääntöjen uudistamiseksi, joka on aikeiltaan suurin uudistus sitten finanssikriisin. Sen tavoitteena on vahvistaa julkisen velan kestävyyttä ja kestävää talouskasvua jäsenvaltioissa. Uudistuksessa alijäämälle asetettu viitearvo (3 % suhteessa BKT:hen) ja velalle asetettu viitearvo (60 % suhteessa BKT:hen) pysyvät ennallaan. Komission esityksessä jäsenmaat räätälöivät kansallisen suunnitelman talouden tavoitteista vähintään neljäksi vuodeksi, jonka komissio ja jäsenmaat jälleen arvioivat. Eurooppalainen ohjausjakso säilyy pääasiallisena välineenä seurata vuosittain jäsenmaiden talouspolitiikan toteutumista.

Kriisiajasta huolimatta EU pyrkii nyt kestävän kasvun tielle myös ympäristö- ja ihmisoikeuksia koskien. EU-taksonomia on ollut kauden yksi isoimmista kestävän rahoituksen asetuksista, jota täydennetään edelleen uusien ympäristökriteerien kautta. Neuvotteluissa on parhaillaan myös kaksi uutta esitystä: yritysvastuudirektiivi, jolla asetetaan huolellisuusvelvoite yrityksille ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomusten ehkäisemiseksi, sekä pakkotyöasetus, jolla varmistetaan, ettei eurooppalaisiin kauppoihin päädy pakkotyöllä valmistettuja tuotteita.

Muita tärkeitä esityksiä komissiolta on vastikään julkaistu vähittäissijoittajia koskeva lainsäädäntöpaketti, jonka avulla halutaan taata piensijoittajille paremmin tietoa ja suojelua sijoituspäätöksissä. Lisäksi odotamme vielä loppukaudelta esitystä harmonisoidusta yritysveromallista (BEFIT) sekä monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) uudistamisesta kestämään paremmin mahdollisia uusia kriisejä.

Budjettilaki on merkittävin saavutus veronmaksajien varojen suojaamiseksi

Unkari on ollut EU:n seurannassa jo vuosia. Maan oikeusvaltiotilanne on rapistunut siitä lähtien, kun Viktor Orban on sementoinut valtaansa maan johdossa. Euroopan unioni ei ole kuitenkaan pystynyt tähän kehityskulkuun konkreettisesti aikaisemmin puuttumaan. Syynä on ollut erityisesti se, että maan sanktioiminen on vaatinut kaikilta EU:n jäsenmailta yksimielisen hyväksynnän.

Tällä istuntokaudella tilanteeseen tuli kuitenkin muutos, koska uuden määräenemmistöllä päätettävän budjettilain avulla Euroopan unioni pystyi jäädyttämään maalta yhteensä noin 22 miljardia euroa EU-varoja. Näiden varojen vapauttaminen on sidottu konkreettisiin oikeusvaltion tilaa parantaviin toimenpiteisiin. Jos Unkari ei pysty näitä vaatimuksia täyttämään ja todentamaan, että EU-varoja ei valu korruptioon ja muihin väärinkäytöksiin, niin maan on turha myöskään odottaa saavansa EU-miljardeja käyttöönsä.

Budjettilaki on ainoa väline, jolla Euroopan unioni voi konkreettisesti puuttua jäsenmaidensa oikeusvaltiorikkomuksiin. Sen säätäminen on ollut perusarvojen suojelemisen, oikeusvaltioperiaatteen parantamisen, korruption ehkäisemisen sekä veronmaksajien varojen suojelun näkökulmasta merkittävä voitto demokratialle sekä EU:lle itselleen. Budjettilailla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus – muut oikeusvaltio-ongelmien kanssa painiskelevat jäsenmaat varmasti miettivät, miten voisivat parantaa toimintaansa ja näin välttyä EU-varojen jäädyttämiseltä.

Ruokkivaa kättä ei kannata purra. Budjettilain hyödyntäminen entistä laajemmin ja vastaavien välineiden kehittäminen tulisi olla myös vaalien jälkeen EU-politiikan keskiössä. Olisi pystyttävä jatkamaan työtä sen suhteen, miten yhteisten varojen käyttämisestä saataisiin entistä tehokkaampaa sekä korruptiovapaampaa.  Esimerkiksi elpymispakettivarojen käytön tuloksellisuuden tarkastamisessa riittää työtä vielä pitkälle seuraavien vaalien jälkeen.

Kokoomuksen mepit aktiivisia

Kaiken kaikkiaan kokoomusta eurovaaleissa äänestäneet voivat olla ylpeitä tehdystä työstä. Pienen maan edustajat voivat saada hyvinkin paljon aikaan olemalla tarpeeksi aktiivisia. On erinomaista, että parlamentaarikkojemme nimet ovat näkyneet monenlaisten raporttien etusivuilla sekä täysistuntojen puhujalistoilla.

Euroopan parlamentin suurimman ja vaikutusvaltaisimman puolueen EPP:n sisällä olemme puolestaan onnistuneet näyttämään, että vaikka delegaatiomme koostuu kolmesta edustajasta, voi tällä lukumäärällä saavuttaa ryhmän sisällä suuren painoarvon. Voimme sanoa, että kokoomusta aidosti kuunnellaan eurooppalaisissa pöydissä, ja näin tulisi olla myös jatkossa.

Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen

Kirjoittajat ovat Euroopan Parlamentin jäseniä

Julkaistu 14.6.2023 osana Kokoomuksen Eurooppa-verkoston Mietteitä Brysselin ytimestä -blogisarjaa.