Keskustelu Euroopan unionin ennallistamisasetuksesta on saanut monet kysymään meiltä, miten äänestimme! Olemme omin tiedottein selkeästi kertoneet asiasta.

Kerrataan vielä:
Komission esitys oli Suomen kannalta väärä. Asukaslukumme on vähän yli 1 % EU:n väestöstä. Mutta osuutemme koko unionin ennallistamiskustannuksista olisi ollut komission oman arvion mukaan 12,6 %. Suuren osan metsä-, pelto- ja vesialueista saattaminen vuoden 1950 tilaan olisi aiheuttanut meillä komission arvion mukaan 930 miljoonan euron kustannukset vuodessa ja Luken mukaan noin 13–19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä. Se olisi monille turvepohjai-
sen maakunnan maanomistajalle ollut täysin kohtuuton.

Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on tärkeää, mutta tämä esitys oli käsittämättömän huonosti valmisteltu. Se ei ottanut huomioon maiden erilaisia olosuhteita.

Asian ratkaisevassa käsittelyssä parlamentissa 14.7. äänestettiin ensin siitä, hylätäänkö koko esitys.Tässä äänestyksessä olimme koko esityksen hylkäämisen kannalla muutamien muiden suomalaiskollegojen tapaan. Se olisi mielestämme ollut välttämätöntä siksikin, koska asetuksen lopulliseen hyväksymiseen tarvitaan myös EU:n ministerineuvoston kanta ja asetus oli Suomen vastustuksesta huolimatta päätymässä aika lähelle komission alkuperäistä kantaa.

Oli siis parempi yrittää estää koko asian jatkokäsittely. Jos niin olisi käynyt, ja hylkäysesitys voittanut, asian käsittely parlamentissa ja neuvostossa olisi loppunut siihen.

Hävisimme kuitenkin hylkäysesityksen äänin 324–312. Suomen mepeistä kuusi, allekirjoittaneet mukaan lukien, äänesti hylkäyksen puolesta. Kun komission pohjaesitystä ei hylätty, alettiin äänestämään esityksen yksityiskohdista ja siihen tehdyistä noin 130 muutosehdotuksesta. Niissä komission esityksiin saatiinkin merkittäviä muutoksia. Mm. varsinaiset maatalousalueet poistettiin ja toimet rajattiin Natura-alueisiin eli noin 13 %:iin Suomen pinta-alasta.

Useimmat muutokset tulivat erittäin pienellä äänimääräerolla mm. siksi, että eräät suomalaiset kollegat, eivät kaikki, jotka eivät äänestäneet esitystä suoraan hylkyyn, äänestivät näissä kohdin kanssamme samalla tavalla. Jos asetuksen lopullinen sisältö jäisi tämän äänestyksen mukaiseksi, se olisi Suomen kannalta siedettävä.

Koska parlamentti ei kokonaan hylännyt esitystä, on kuitenkin edelleen vaarana, että esitys muuttuu niin sanotussa trilogeissa, eli parlamentin, ministerineuvoston ja komission yhteiskokouksessa lähemmäs komission ja neuvoston alkuperäisiä kantoja.

Jos niin kävisi, ne jotka eivät kannattaneet parlamentin ensimmäisessä äänestyksessä suoraa hylkyä, tulivat ottaneeksi suuren riskin.

Mauri Pekkarinen
Henna Virkkunen 

Julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 25.7.2023.