Euroopan unionin laajentumisesta on tulossa yksi seuraavien kuukausien, ehkä vuosienkin vaikein keskustelu. Myös Suomessa olisi syytä tähän nyt herätä. EU-komissio valmistelee kevään huippukokoukselle esitystä laajentumisen mahdollistamiseksi. Tämä vaatisi taloudellisesti ja toiminnallisesti mittavia uudistuksia sekä Euroopan unionilta että jäseneksi pyrkiviltä.

EU:n perussopimuksen mukaan Euroopan unionin jäseneksi voi hakeutua jokainen Euroopan maa, joka kunnioittaa EU:n demokraattisia arvoja ja on sitoutunut niitä edistämään. Maiden on täytettävä myös liittymiskriteerit: niillä on oltava vakaat instituutiot, toimiva markkinatalous ja kyky panna tehokkaasti täytäntöön jäsenyysvelvoitteet. Nyt Euroopan unionilla on kahdeksan ehdokasmaata; Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina.

Ehdokkaista seitsemän maata pyrkii tosissaan jäseneksi. Turkki on prosessissa ollut jo vuosikymmenet, mutta sen kanssa liittymiskeskustelut on pysäytetty. Myös Georgia ja Kosovo ovat hakeneet jäsenyyttä, mutta niiden ei ole katsottu täyttävän vielä ehtoja. Suurinta painetta nopeaan jäsenyyteen kohdistuu nyt nimenomaan Ukrainan osalta. Se otettiin viime vuonna nopeasti ehdokasmaaksi, ja ansaitsee ilman muuta kaiken mahdollisen tuen. Ohituskaistaa jäsenyyteen ei voi kuitenkaan olla. Ukraina on yksi Euroopan suurimmista maista, ja sen jäsenyys tulee vaatimaan sekä Ukrainalta että EU:ltä mittavia uudistuksia. Tätä kohti on mentävä askel kerrallaan.

Paine EU:n nopeaan laajentumiseen on nyt kuitenkin suuri. Maailmassa on käynnissä uusi geopoliitikan jako. Euroopan unionin on varmistettava, että sen lähipiirissä olevat maat saadaan demokratian piiriin. Näin EU on historiassaan pyrkinyt toimimaan: Etelä-Euroopan maat otettiin 1970-luvulla hyvin nopeasti jäseneksi niiden vapauduttua diktatuurista, samoin toteutettiin suuri itälaajentuminen 2004.

Vaikka Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsiliittouma on ollut yhtenäisempi kuin koskaan, myös muita blokkeja syntyy. Brics-maiden kokouksessa elokuussa koolla oli ennätykselliset 60 maata. Uudet jaot näkyvät sekä taloudessa että politiikassa. Eurooppa pyrkii vahvistamaan omaa strategista autonomiaansa ja tiivistämään yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa, mutta ei ole tässä ainoa. Uusia liittoumia syntyy.

Euroopan unionin eteisessä odottaa seitsemän maata, jotka haluavat vapautta, demokratiaa ja parempaa tulevaisuutta. Niiden tietä kohti EU-jäsenyyttä on ehdottomasti tuettava. Silti jäsenyysehdoista ei ole varaa tinkiä. On löydettävä uudenlainen malli – eräänlainen kahden kehän Euroopan unioni. Tässä olisivat ytimessä varsinaiset jäsenmaat ja seuraavalla kehällä ehdokasmaat, jotka pääsisivät EU- toimintoihin mukaan osio kerrallaan sitä mukaa kun ne ovat valmiita. Näin laajenemista saataisiin yhteistyön syvenemisen kautta asteittain vietyä eteenpäin.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 10/2023