Euroopan taloudellista turvallisuutta vahvistettava

Tuleva tasavallan presidentti Alexander Stubb aloittaa toimikautensa vaativassa tilanteessa. Kansainväliset jännitteet ovat korkealla, eikä nopeaa muutosta parempaan ole näkyvissä. On tärkeää vahvistaa Suomen ja Euroopan taloutta ja turvallisuutta niin, että meillä on kyky toimia kaikissa tilanteissa.

Ymmärrettävästi Suomessa huomio on ollut erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, onhan meillä Venäjän kanssa 1300 kilometriä yhteistä rajaa. Perinteisen puolustuksen, turvallisuuden ja rajavalvonnan lisäksi on kuitenkin kyettävä varmistamaan myös talouden turvallisuus.

Tässä koko Euroopalla on nyt iso työ. Euroopan unionissa on havahduttu siihen, että monissa kriittisissä toiminnoissa olemme aivan liiaksi kolmansien maiden varassa. Näitä riskejä on vähennettävä nyt määrätietoisesti sektori kerrallaan. 

Erityisesti EU-maiden tuonti Kiinasta on kasvanut valtavasti, jopa 30 prosenttia vuonna 2022, ja koskee monia strategisesti merkittäviä aloja. Samalla Euroopan kauppataseen alijäämä Kiinaan on kasvanut  historiallisen suureksi, yli 400 miljardiin euroon. EU toi Kiinasta tavaraa yli 600 miljardilla, mutta viennin arvo oli vain 200 miljardia. Epäsuhta on  tuntuva.

EU-tasolla viime vuonna laadittu taloudellisen turvallisuuden strategia keskittyy kansainvälisessä taloudessa nyt erityisesti neljään riskiluokkaan: Euroopan toimitusketjuihin, kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen, teknologiavuotoihin sekä taloudellisten riippuvuuksien käyttöön aseena.

Tavoitteena on minimoida geopoliittisten jännitteiden ja nopeiden teknologisten muutosten aiheuttamat riskit niin, että Euroopan talous pysyisi kuitenkin mahdollisimman avoimena ja dynaamisena. 

Ensimmäisenä on hyväksytty EU-lainsäädännöt puolijohteista ja kriittisistä raaka-aineista. Näissä molemmissa Eurooppa pyrkii tuntuvasti vähentämään riippuvuuksia, lisäämään omaa tuotantoaan ja laajentamaan kumppanuuksiaan samanmielisiin maihin. Vastaava työtä tehdään parhaillaan kriittisten lääkkeiden osalta. Samoin meneillään on riskinarviointi kriittisissä teknologioissa: puolijohteissa, kvanttilaskennassa, tekoälyssä ja bioteknologiassa. On varmistettava Euroopan oma toimintakyky ja estettävä teknologiavuoto. 

Huomio on myös Euroopan kriittisessä infrastruktuurissa, muun muassa satamien, rautateiden, kaapeleiden ja tietoverkkojen omistuksessa, valvonnassa ja turvallisuudessa. Tästä Suomellakin on tuoretta kokemusta, kun kiinalaisalus lanasi Suomenlahdella kaapelit ja kaasuputket poikki. 

Maailma on jännitteisessä tilassa. Valtaa haetaan sotilaallisen voiman lisäksi niin hallitsemalla raaka-aineita, infrastruktuuria kuin teknologioitakin. Tässä Euroopan ja Suomen on pysyttävä vahvana. Suomea on perinteisesti pidetty varautumisen mallimaana. Nyt Euroopassa listautuilla strategisilla aloilla meillä on paljon huippuluokan osaamista. Tämä potentiaali on hyödynnettävä.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 13.2.2024.