Eurovaaleissa pitää varautua syväväärennöksiin

Viime kuukausina Suomen resilienssiä on koeteltu monelta kantilta.

Suojelupoliisin tuoreen vuosijulkaisun mukaan Venäjän Suomeen kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka säilyy koholla. Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona ja kohdistaa maahan vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista.

Erityisesti kybermaailmaan liittyy Supon mukaan kohonnut vaikuttamisen uhka. Tämä ei ole yllätys.

Suomessa on jouduttu perinteisesti varautumaan paitsi sotilaallisiin, myös muihin uhkiin laajasti. Näistä on saatu viime kuukausina kokemusta. Infrastruktuuria Suomenlahdella on tuhottu, meihin on kohdennettu kyberhyökkäyksiä ja jatkuvaa GPS-häirintää, siirtolaisia on käytetty aseena ulkorajalla, puhumattakaan Suomeen kohdistetusta disinformaatiosta ja propagandasta.

Tällä kaikella pyritään aiheuttamaan sekaannusta ja harmia. Kun pysymme yhtenäisinä ja maltillisina, näytämme ettei meitä voi horjuttaa. Samaa kokonaisturvallisuuden mallia Suomi ajaa nyt tehokkaasti myös EU-tasolla.

On jokseenkin varmaa, että tuleviin kesäkuun EU-vaaleihin tulee monessa jäsenmaassa kohdistumaan vihamielisiä vaikuttamisyrityksiä. Kyseessä ovat maailman toiseksi suurimmat vaalit, kun 450 miljoonaa EU-kansalaista valitsee edustajansa Euroopan parlamenttiin.

On varauduttava siihen, että vaaleja yritetään sekoittaa erilaisilla hybridihyökkäyksillä, disinformaatiolla, valeuutisilla ja syväväärennöksillä. Tällä yritetään luoda epäluottamusta, eripuraa ja vaikuttaa vaalien tuloksiin. Osa kansakunnista on tähän alttiimpia kuin toiset.

Disinformaatio sinänsä ei ole mikään uusi ilmiö, mutta nyt sitä pystytään levittämään ja kohdentamaan entistä tehokkaammin internetin ja sosiaalisen median kautta algoritmien ja tekoälyn avulla. Yhä useampi EU-kansalainen kertoo seuraavansa uutisia pääosin sosiaalisesta mediasta.

Suomalaisnuorillekin TikTok on tuoreen kyselyn mukaan jo tärkein uutiskanava. On selvää, että somessa nähdyt uutiset eivät valikoidu journalistisin perustein vaan alustan omien kaupallisten algoritmien mukaan. Eivätkä uutisia välttämättä ole tuottaneet uutistalot vaan ”somevaikuttajat”.

Tällä on vaikutusta ihmisten maailmankuvaan. Maailman talousfoorumi määritteli hiljattain väärän tiedon maailman suurimmaksi lyhyen ajanjakson uhaksi.

Erityistä huolta lähestyvien vaalien alla ovat nostattaneet nopeasti kehittyneet deepfake-syväväärennökset. Ne ovat tekoälyn avulla luotuja, aidolta vaikuttavia video- ja ääniväärennöksiä. Näissä näyttää kuin henkilö sanoisi tai tekisi jotain, mitä hän ei todellisuudessa ole tehnyt.

Syväväärennöksillä yritettiin huijata ihmisiä viime vuonna esimerkiksi Puolan ja Slovakian vaaleissa, ja niistä on viitteitä tulevissa Britannian parlamenttivaaleissa. On syytä odottaa, että tällaiset huijaukset tulevat kiihtymään. Europolin mukaan vuoteen 2026 mennessä 90 prosenttia verkossa olevasta sisällöstä voidaan luoda synteettisesti.

Osin tähän on EU-alueella puututtu lailla. Kesällä voimaan tuleva Euroopan unionin tekoälysäädös määrää, että kaikkiin syväväärennöksiin tulee selkeästi merkitä, että ne ovat tekoälyllä tuotettuja tai manipuloituja. Myös tuore digipalvelusäädös DSA vaatii digijättejä arvioimaan säännöllisesti systeemisiä riskejään, avaamaan algoritmejaan ja moderoimaan vastuullisesti sisältöään ja mainoksiaan.

Suurilla alustoilla on oltava käytössään myös kriisinhallintamekanismi, jonka avulla ne voivat toimia disinformaation nopeaa levitystä vastaan.

Disinformaation, kuten vihamielisten syväväärennösten torjumisessa somealustojen oma vastuu on merkittävä. Ne ovat allekirjoittaneet EU-komission kanssa tehostetut käytännesäännöt (code of conduct), joilla ne sitoutuvat torjumaan disinformaatiota. Parhaillaan vaaleihin liittyen tähän laaditaan tarkempia ohjeita. 

Digiaika vaatii kansalaisilta entistä parempaa lukutaitoa ja kykyä itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun. Suomalaiset ovat tässä melko vahvoilla. Sen osoittivat talven presidentinvaalit, jotka vietiin läpi maailmantilanteesta huolimatta hyvin vakaasti ja rakentavasti.

Meillä on edelleen hyvä lukutaito, EU-kansalaisista parhaat digitaidot, hyvä hallinto ja laadukas, vapaa media. Nämä ovat demokratian kulmakiviä, joista on pidettävä hyvää huolta. Jos tämä perusta ei ole kunnossa, yhteiskuntia ja ihmisten luottamusta on nykyteknologialla helppo horjuttaa. Sivistys, koulutus ja laadukas vapaa media ovat vahvimmat aseemme disinformaatiota vastaan.

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 3.4.2024.

Henna Virkkunen - Kokoomus