Tulevan EU-kauden kärkinä talous ja turvallisuus

Kesäkuun eurovaaleissa linjataan mihin suuntaan Eurooppaa viedään seuraavat viisi vuotta.

Edellisissä eurovaaleissa kärkiteemaksi nousi ilmastonmuutos. Se näkyi vahvasti sekä vaalituloksessa, että sitä seuranneessa politiikassa. Green Deal on dominoinut kuluneen kauden EU-politiikkaa. Tärkeitä tavoitteita on viety eteenpäin, mutta samalla osa keinoista on ollut epäonnistuneita. Vastaliikettä on odotettavissa.

Samalla kun ilmastonmuutos ei teemana ole mihinkään hävinnyt, Eurooppaa haastaa ennennäkemättömällä tavalla Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kansainvälisten jännitteiden kasvu, geotalouden nousu ja uudenlainen blokkiutuminen. Kilpailu raaka-aineista, infrastruktuurista ja teknologioista kiristyy, energiakriisi ja inflaatio näkyvät ihmisten arjessa. Haasteita, joihin Suomi ei yksin pysty vastaamaan. Tarvitsemme Eurooppaa.

EU-vaaleissa on nyt keskityttävä Euroopan kilpailukyvyn, talouden ja turvallisuuden vahvistamiseen. Tähän Petteri Orpon hallituksen tavoitteet tulevan komission ohjelmaan vaikuttamiseksi ovat erinomainen pohja. Kärjiksi on aivan oikein valikoitu Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä puhtaan siirtymän ja kiertotalouden edistäminen, mukaan lukien biotalouden mahdollisuuksien nykyistä parempi huomiointi. Näitä meidän on nyt vietävä määrätietoisesti eteenpäin.

Kaikki lähtee turvallisuudesta. Syksyn 2023 eurobarometrin mukaan Euroopan unionin rooli rauhan ylläpitäjänä nähdään nyt entistäkin tärkeämpänä. Vaikka NATO on Euroopan turvallisuuden ensisijainen takaaja, on EU:lla merkittävä rooli unionin puolustuksen koordinaatiossa ja puolustusteollisuuden vahvistamisessa. Puolustusunionin kehittäminen on tulevan kauden keskeinen painopiste. Nyt on yhdistettävä kaikki voimat Ukrainan voiton eteen. Samalla on tärkeää viedä eteenpäin Suomen aloitetta kokonaisturvallisuutta takaavasta valmiusunionista. Se edistäisi unionin strategista autonomiaa ja valmistaisi meitä toiminaan yhdessä erilaisissa kriiseissä.

Strateginen autonomia nousi kuluneella kaudella isosti keskusteluun koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä. Nyt voi arvioida, että Eurooppa on laajasti tunnistanut liialliset riippuvuutensa kolmansista maista, eritoten Kiinasta. Investointeja ja innovaatioita on saatava Eurooppaan. EU pyrkii nyt tuntuvasti vähentämään riippuvuuksia, lisäämään omaa tuotantoaan ja laajentamaan kumppanuuksiaan samanmielisiin maihin. Askelia on jo otettu muun muassa puolijohteiden, kriittisten raaka-aineiden, lääkkeiden, kvanttilaskennan, tekoälyn ja bioteknologioiden suhteen.

“Tärkein tavoite on vahvistaa Euroopan taloutta ja turvallisuutta”

Seuraavan vaalikauden haasteena on minimoida geopoliittisten jännitteiden ja nopeiden teknologisten muutosten aiheuttamat riskit kuitenkin niin, että Euroopan talous pysyy mahdollisimman avoimena ja sisämarkkinat toimivina. On otettava nykyistä paremmin huomioon yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen, lupaprosessien jouduttaminen ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen. 

Kilpailukykyä vahvistaa myös vihreä siirtymä, mutta se on toteutettava oikein. Tulevalla kaudella on keskityttävä järkevään toimeenpanoon, purettava liiallista sääntelyä ja varmistettava sekä siirtymän taloudellinen kestävyys että sosiaalinen oikeudenmukaisuus. 

Positiivista on, että komission tuoreessa 2040-ilmastosuunnitelmassa on aiempaa teknologianeutraalimpi ote. Ensimmäistä kertaa ydinvoima listataan tasavertaiseksi energialähteeksi uusiutuvien energioiden kanssa ja uusiin teknologioihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, suhtaudutaan myönteisesti.

Hyvä näin, tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot käyttöön ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tulevan kauden tärkein tavoite on vahvistaa Euroopan taloutta ja turvallisuutta niin, että meillä on kyky toimia kaikissa tilanteissa.

Julkaistu kokoomuksen Eurovaaliblogissa 25.4.2024.

Henna Virkkunen - Kokoomus