Pullonpalautus ei tuhoudu — se laajenee koko EU-alueelle

Viime päivinä on uutisoitu paljon EU:n uudesta pakkausjäteasetuksesta. Sen on pelätty romuttavan suomalaisen pullonpalautusjärjestelmän. Itse en pidä sitä järkevänä enkä todennäköisenä. Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä toimii hyvin ja tehokkaasti, ja on mallina muillekin. 

Uudessa pakkausjäteasetuksessa itse asiassa määrätään, että kaikkien EU-maiden on jatkossa järjestettävä pullojen erilliskeräys. Nythän näin ei läheskään kaikkialla ole. 

Vuoteen 2029 mennessä kaikkien EU-maiden on kerättävä 90 prosenttia kertakäyttöisistä muovipulloista ja metallisista juomapakkauksista erikseen, joko pantti- ja palautusjärjestelmien tai muiden ratkaisujen avulla. Tämä on erittäin hyvä linjaus, ja toteutuu jo Suomessa. 

Se, mistä Suomessa osa toimijoista on huolissaan, on vaatimus, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 10 prosenttia juomista olisi myytävä uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Tämä ei koske maitoa, viiniä tai väkeviä alkoholijuomia, eikä jakelijoita, joiden myyntialue on enintään 100 m2. Meillähän juomat myydään pääosin muovi- tai alumiinipakkauksissa, ja lasipulloja on vähemmän, joten kauppa- ja panimoala on ymmärrettävästi vaatimuksesta huolissaan. 

Tästä uudelleenkäyttövaatimuksesta jäsenmaat voivat kuitenkin myöntää poikkeuksen. Näin Suomen ilman muuta kannattaa menetellä. Poikkeus on mahdollinen, jos kyseisessä jäsenmaassa pakkausjätteen kierrätysasteet ovat korkeat, jäsenmaa on saavuttamassa jätteen ehkäisyä koskevat tavoitteet ja toimijat ovat sopineet suunnitelmasta jätteen ehkäisemiseksi. 

Meillähän pullojen keräys sinänsä toimii erittäin hyvin, joten poikkeusta kannattaa hyödyntää. Sen sijaan monella sektorilla Suomessa on kyllä iso tarve vähentää jätteen määrää ja lisätä kierrätystä. Suomessa yhdyskuntajätettä syntyy vuodessa yli 500 kiloa per henkilö. Se on viidenneksen enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Pakkausjätettä tuosta määrästä on vajaa kolmannes. 

Suomessa, kuten koko EU-tasolla pakkausjätteen määrä on viime vuosina lisääntynyt kovaa tahtia. Siksi pakkausjätettä yritetään uudella EU-lailla vähentää ja jäsenmaita velvoittaa parantamaan materiaalien kierrätystä ja uudenkäyttöä. Isossa kuvassa tämä on aivan oikea suunta.

Kun 27-jäsenmaalle tehdään yhteistä sisämarkkinoiden lainsäädäntöä, käytännössä aina on kohtia, jotka ovat hankalia jollekin jäsenmaalle. Jokaisella kun on yleensä vähän erilaiset toimintamallit ja elinkeinorakenteet. Pakkausjäteasetuksesta lähes kaikki suurimmat Suomen kannalta ongelmalliset kohdat saatiin kuitenkin käsittelyssä muutettua, erityisesti koskien kuitupohjaisia pakkauksia. Alunperinhän komission esitys olisi lähestulkoon kieltänyt pahvimukit ja muut biopohjaiset pakkaukset, joihin suomalainen teollisuus on paljon investoinut. Nyt tuotteen koko elinkaari otetaan asianmukaisesti huomioon. 

Ainoaksi isommaksi hankaluudeksi isossa lainsäädännössä jäi uudelleentäytettävien juomapullojen vaatimus, mikä ei meillä nykymallilla toteudu. Uskon kuitenkin, että pystymme seuraavan viiden vuoden aikana lisäämään aika tehokkaasti kierrätystä ja vähentämään jätettä monella sektorilla, ja näin soveltamaan poikkeusta tuosta vaatimuksesta. Tämä on oikeastaan myös välttämättömyys. Suomi on pyrkinyt ainakin puheissa olemaan kiertotalouden edelläkävijä, joten viimeistään nyt on aika myös toimia sen eteen. 

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 29.4.2024.

Henna Virkkunen - Kokoomus